Sivut

7.2.2010

Seitsemän asiaa






Sain jo lokakuun loppupuolella Harmaata arkea-blogin Outilta tunnustuksen. Ja olen oikein otettu asiasta, kiitos vielä! Sain Kreativ Blogger -tunnustuksen parhaasta puvustuksesta. No, en tiedä olenko sitä ihan ansainnut. Juhlamekko lensi nimittäin eilen nurkkaan, kun ei ompelu oikein onnistunut. Ehkä minä kuitenkin vielä yritän, kun verenpaine tasaantuu. Tunnustukseen kuuluu kertoa itsestään seitsemän asiaa, joita ei ole tullut maininneeksi aiemmissa postauksissaan. Tämä aiheuttikin hieman pohtimista, mutta kokeillaan.
  • Rakastan poskipunaa. Olen todella huono meikkaamaan, mutta poskipuna kuuluu aina ehostukseeni. Mutta en omista yhtään luomiväriä.
  • En ole ikinä leiponut pullaa. Pidän kyllä leipomisesta ja leivon paljonkin etenkin marja-aikana, mutta meidän äiti tekee maailman parasta pullaa. Siispä nautiskelen äidin pullasta.
  • Pelkään pimeää. Sain pienenä varmaan traumoja jostain jännitysleffasta, sillä pelkään olla pimeässä. Siksi pidänkin kaupungin valoista.
  • En osaa neuloa sukan kantapäätä. Hävettää ihan myöntää tulevana tekstiilimuotoilijana. Aloittelin joululomalla päättäväisesti yhden sukkaparin, mutta nekin unohtuivat muiden kiireiden keskellä. Ja kappas, sukat löytyivätkin sitten valmiina, kun menin käymään kotona.
  • Inhoan kielten opiskelua. Silti haaveilen Ranskan kielen kurssista ja tietenkin Ranskan matkasta. Minusta se kieli kuulostaa niin kauniilta. Ehkä innostunkin opinnoista jonakin kauniina päivänä, ihan omaksi ilokseni.
  • Viihdyn kirjastoissa. Minusta kirjastoissa on rentouttava tunnelma. Ja toisaalta siellä on vähän jännittäväkin fiilis, koska kirjat ovat ovia moniin mielikuvituksellisiin maailmoihin. Mukaansa tempaavan tarinan löytäminen on kutkuttavaa.
  • En omista farkkuja. Minusta ne ovat maailman epämiellyttävimmät jalassa. Olenkin tällainen hame-mekko-tunika –ihminen. Käytän hameita ja mekkoja jopa housujen kanssa.
**Edit: Hauskaa, kun kävi pieni sattumien summa. Sain juuri samaisen tunnustuksen myös Finniltä, Kreikasta. Laitan haasteen yleiseen jakoon, eli halukkaat saavat kertoa seitsemän uutta asiaa itsestään :)

10 kommenttia:

ullapulla kirjoitti...

mä taas en oikein osaa poskipunaa käyttää, vaikka pari omistankin. luomivärejä ssen sijaan löytyy kyllä. =)

Ninuska kirjoitti...

Ullapulla: Minä taas en osaa laittaa luomiväriä, tulee liian tällätty olo. Poskipuna on lempparini... olen perinyt suvun korkeat poskipäät, joten haluan korostaa niitä :) Olisi ihana kokeilla joskus ammattilaisen tekemää meikkiä.

Finn kirjoitti...

this is rather a funny coincidence but i am glad :)
I am Finn, an architect from Greece. Your blog has brought joy to me, i enjoy the light and the delight of your pictures!
So, i decided to pass the creative award i was given on to you!

Kiitos,
Finn

Matroskin kirjoitti...

Samaa mieltä luomiväristä ja farkuista! En käsitä että joku voi sanoa farkkuja mukaviksi.

Ninuska kirjoitti...

Finn: Thank you - kiitos! This is a really coincidence :) I glad to hear that my photos has brought joy for you. I'm sorry that I write in Finnish only. But welcome again!

Matroskin: Hauska kuulla, että olet samaa mieltä kanssani :)

Outi kirjoitti...

Surku kuulla mekostasi. Tosin olen satavarma, ettei mene kuin tovi ja esittelet sen valmiina ihanuutena täällä. Minä olen muuten farkkunaisia. Pitäisi opetella pitämään hameita, koska muut housut kuin farkut tökkivät eikä kait ihminen voi koko elämäänsä kulkea farkuissa. Vai voiko?

studio-sirkkis kirjoitti...

Koko varhaisnuoruuden kuljin farkuissa, toimi turvapanssarina poikiin nähden. Sitten tuli BB-lookki ja olin myyty hameille. Koen todellista naiseutta hameissa ja mekoissa. Minä meikkaan aina mennessäni ihmistenilmoille.Cuperosa piiloon poskipuna ja hulkkis.

Riikka 26-vee kirjoitti...

Minäkin pelkään pimeää ja varsinkin yksin nukkumista! Siksi minulla onkin yövalo palamassa, jos joudun olemaan yksin yötä kotona.

Ninuska kirjoitti...

Outi: Syy miksi mekko lensi nurkkaan on se, että olen liian pikkutarkka. Nipotan jokaisesta tikista ja saumasta... jos joku ei onnistu, niin koko mekko on mielestäni pilalla. Mutta toisaalta, minusta löytyy sisua, että periksi ei anneta. Uskon minäkin, että ensi viikonloppuna jatkan mekon valmiiksi... puran huonon sauman ja vaikka harsin ensin käsin, että onnistuu ;)

Ja jos farkut ovat lempparihoususi, niin se sinulle sallittakoon :)


Studio-Sirkkis: Minullakin oli rento urheiluvaate-look tässä jokunen vuosi sitten. Huppareita yms. Ja siihen vaikuttaa työpaikkani. Oikeastaan, kun aloitin tekstiiliopinnot löysin taas todellisen sisäisen tyttöseni.

Riikka: Joo, yövalo, katuvalo, jouluvalo... kun vain on valo, ettei tarvitse nukkua pilkkopimeässä.

Suvikki kirjoitti...

Siinä on yksi hyvä puoli, jos et saa aikaiseksi ruveta lukemaan ranskaa: kieli säilyy korvissasi yhtä kauniina. Mulla ainakin on vähäsen venäjän viehätys kadonnut sen myötä, kun alkaa oikeasti erottamaan joitakin sanoja, eikä puhe ole enää vain 'laulua' korville.. =) Vaikka kaunista se on vieläkin!

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...