Neuleisiin hullaantunut jahkailija

Olen rönsyillyt nyt neulomusteni kanssa suuntaan jos toiseen. Pitsikaulaliina etenee varmasti, mutta liian hitaasti. Ohella hullaannuin jo palmikoista. Leikkelin lehdistä pienoista leikekirjaa kauniista malleista ja suloisista väreistä. Ja aloitin myös palmikkokaulaliinan, jos se edistyisi hiukan nopeammin. Mutta tämä malli puolestaan syö lankaa suunnattomasti. Joten tulin loppujen lopuksi siihen tulokseen, että päätin purkaa kuvissa alimmaisen tekeleen. Ja sitten aloitin taas uuden version... nyt puolestaan Novitan paksusta Crystal-langasta.

Sitten maailma pysähtyi, kun löysin Sandnesgarnin Mix Dame 0705-lehdestä aivan ihastuttavan pitsisen boleron. Tämä oli saatava. Saas nähdä kuinka neulojan käy, sillä tämä malli tehdään ohuesta Sisu-langasta ja puikoilla nro 3. Tavoitteena on saada työ mahdollisimman valmiiksi ennen joulukuun vaihdetta. Silloin vaihdan työpaikkaa ja neulomisen tukiopettajani on nykyisessä työssäni.

Ja minä, jos kuka, olen kova jahkaamaan värien kanssa. Maailmassa on niin paljon ihania värejä ja kauniita sävyjä, etten ikinä osaa päättää. Lankahyllylläkin seison useamman hetken ennen kuin osaan tehdä valinnan. Ja sitäkin pitää hetki pohtia, että oliko nyt varmasti oikea. Ja voitte kuvitella mitä tämä merkitsee kankaiden kanssa. Boleroa aloittaessani tuumailin luonnonvalkoisen, harmaan ja kanervan välillä. -"Luonnonvalkoinen on kaunis kuvan mallissa. Ja juhlallinen. Mutta osaanko minä sitä käyttää, kun sitä on todella vähän vaatekaapissani. Harmaa on aina turvallinen valinta, mutta onko se tässä mallissa liian tylsä. Menee idea koko jutusta. Ja kanerva, se on todella ihana sävy, mutta olenko keväällä enää samaa mieltä. " - Näitä sitten pyörittelin puoli päivää mielessäni. Ja nyt mennään kanervalla. Tehdään vaikka keväällä uusi.