Sivut

7.2.2011

Sinisiä ajatuksia




Tällä erää syntyi hiukan sinistä. Amy Butlerin Memento in Midnight-kankaasta tuli viimein mekko... joo, tiedän, että näitä alkaa olla jo aika monia. Mutta tästä syntyi yksi parhaista. Kankaan suurien kuvioiden takia kohdistaminen oli hankalampaa, eikä kangasta riittänytkään hihoihin. Siispä yhdistelin mukaan hiukkasen ruutukangasta ja yksityiskohdaksi polvekenauhaa. Tykkään kovin tästä tunnelmallisesta kankaasta sekä  mekon slaavilaishenkisestä ilmeestä. Ja mielestäni ruutukangas piristää kokonaisuutta.

Sain tänään ne silmälasit. No, hieman on opettelua näiden kanssa. Ensimmäiseksi ajoin autolla autotallin seinään, koska etäisyydet olivat hieman hakusessa. Onneksi ei mitään vakavaa, sillä vauhti oli hiljainen ja rekisterikilpi vaan tömähti... joten nauruksihan se meni. Mutta jospa se tästä pikkuhiljaa.

Viikonlopun yli meillä asusti kurnuttava Inkeri. Neidin kauan odotettu mouru alkoi viimein ja se ilmeni onneksi lievänä. Kurinaa, purinaa ja lattialla kierimistä. Kissa oli todella lutuinen sekä hellyydenkipeä. Itse mouruaminen jäi vähemmälle ja yötkin menivät hiljaisuuden vallitessa. Kuitenkin tänä aamuna paikalla oli taas Neiti-Oma-Itsensä... se villikko, joka saattaa  leikin tiimellyksessä tarrata vaikka jalkaan. Tuumasin jo hänelle, että olisi ollut kiva, jos luonne olisi edes hiukan tasaantunut. Mutta ei, meno on taas samaa vanhaa.

11 kommenttia:

Anna-Kaisa kirjoitti...

Näistä sun mekoista ei voi kuin tykätä. Kerta kerralta enemmän :) Meille muutti jouluna ompelukone ja nyt on työn alla uudet päälliset sohvatyynyille. Sen jälkeen yritän jotain kivaa ihan itselleni. :)

Kirsi kirjoitti...

Vautsi mikä mekko, hyvä että kangas loppui ja laitoit tuota ruutukangasta! Jos mulla olis vartta tuollaiselle mekolle tilaisin sulta just tuommoisen samanlaisen, iiihana:)

sirkkis kirjoitti...

Tosi suloinen tuo sinun mekko. Ovatko nuo sinilinnut kynttilöitä??
Vie Inkeri nyt leikattavaksi niin siitä se luonto tasaantuu, elo muuttuu suloiseksi ♥

Sunna kirjoitti...

Mekosta tuli tosi kaunis! Tykkään myös kovasti juurikin tuosta Amyn kankaasta.

Kiitos myös virkatun ruusun ohjeesta, ihan parhaita kokeilemiani. Yksi ruusu on jo päätynyt koristamaan tyttäreni mekkoa:)

Ninuska kirjoitti...

Anna-Kaisa: Siitä se pikkuhiljaa lähtee. Ompelemalla saa niin nopsaan valmista aikaiseksi :)

Kirsi: Minäkin olen nyt tyytyväinen, että lisäsin tuota ruutua. Ensimmäiseksi meinasi tulla paniikki, kun tajusin, ettei kangas riitäkään.

Sirkkis: Sinilinnut ovat ihan tuollaisia koristeita. Niiden oikea kokokin on vain muutama sentti. Ja juu, Inkeri on menossa nyt leikattavaksi, joten eiköhän siellä särmät vähän hioudu.

Sunna: Kiva, että ruusun ohje on ilahduttanut sinuakin. Se on kyllä näppärä ja kaunis.

Anonyymi kirjoitti...

Moikkis!
Ihana mekkohan siitä tuli taas :) Ja eihän mekkoja liikaa voi olla, kun ovat vielä itsetehtyjä.. ja niin sinun tyylisiä. :)

Inkeri-neidille hyvää leikkausta, Matilla sama reissu edessä huomenna.. voisi tuo teiniluonne täälläkin sitten rauhoittua! Eli huominen vapaa meneekin sitten kissavahdissa.

Ja varohan niitä seiniä! ;)
-Outi-

Leena kirjoitti...

Tosi ihana mekko ja tuo ruutukangas sopii siihen niin hyvin :)

Ninuska kirjoitti...

Outi: Pikaista paranemista Matille. Onneksi poikien operaatio on simppelimpi :)

Ja mekko on kyllä lemppari. Minustakin itsetehtyjä ei "lasketa".

Leena: Mukava kuulla, että sinäkin tykkäät.

Auli kirjoitti...

Ihania mekkoja.Olet taitava. Ja kisu, se on niiiiin söpö!

Auli kirjoitti...

Kuulostipa tutulta tuo kurnutus. Meillä oli kans melkoista kurnutusta, mutta nyt enää vaan pieni sievä arpi masussa! Hyvää kevään jatkoa sinne ja pärjäile kunuttajan kanssa!

Ninuska kirjoitti...

Heipä hei Auli! Meilläkin kurnutus on nyt historiaa. Parannellaan täällä vatsan haavaa, joka piti paikata uudelleen, kun tikit eivät pysyneet menossa mukana. Mutta onneksi nyt näyttää jo paremmalta.

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...