On ihailtavaa nähdä kuinka joku haluaa omistautua täysin intohimolleen. Kaikki se työ, joka tehdään mieltymyksen eteen ei ole lainkaan vaiva, vaan koetaan palkitsevaksi. Tapasin tällä viikolla mm. naisen, jonka elämäntyönä ovat kukat. Yhdestä pihapiiristä löytyy n. 3000 eri kasvilajiketta… voitteko kuvitella! Omat intohimot ovat taas hukassa. Tuleva syksy hieman huolettaa, vaikka elämässä on taas monia ihaniakin asioita. Olisi niin huippua kokea taas tekemisen palo ja tunne niin, että asialle haluaa antaa kaikkensa.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)



8 kommenttia:
Minulla palo, himo, elo, tekemisen tarve, ideoita pulppuaa...! Miten olis kunnollinen aivoriihipalaveri? Tiiä vielä mitä ideoita näistä kahdesta päästä saadaan aikaiseksi! ;) Ollaanpa yhteyksissä! :)
Oi mikä ihanuus tuo pannulappu! Mistä on ohje?
Kauniin muotoinen pannulappu ihanissa väreissä.
Minusta kesät ovat vähän sellaista löysää aikaa; ideat ja sen semmoiset heräävät sitten syksyllä. Olisiko kesä akkujen latausta? Luulenpa, että sinullakin on siellä vain latausaika menossa. Eihän kukaan voi pulputa kaiken aikaa. Pannulapussa on upeat värit.
Kuulostaa ihanalta! Itselläni kiinnostus hajoaa liian moneen kohteeseen. Mutta pääkiinnostus on kai historia, joka sekin jakautuu alakategorioihin... höh. Joskus toivon että olisi vain joku yksi juttu josta tietäisi kaiken ja jota harrastaisin innolla.
Kaunis tuo toisen kuvan asetelma!
Ihana tosiaan tuo patalappu. Miekin haluisin!
Kauniita kuvia... Puutarhamatka oli varmaan antoisa.. Anna itsellesi rauha olla, kyllä ajatukset kypsyy kaiken aikaa vaikka ei aina siltä tunnukaan. Ihan omalla painollaan anna mennä juu..
Minttuliini: Kyllä juu, nähdään vain aivoriihen merkeissä. Nyt kaipaan jotain superhyvää ideaa.
Anonyymi, Anne B ja Nalle: Kiitos! Pannulapun mallin olen ottanut vahasta, mummolasta löytyneestä lapusta.
Outi: Kesällä saa kyllä luvan kanssa löysäillä. Ja jospa ne asiat järjestyvät syksyksikin.
Thilda: Minullakin tahtoo intressit välillä vähän rönsyillä, mutta sitten taas on suvantovaiheita. Jospa se tästä taas virkistyy.
Karkeloitsija: Niin, omalla painollaan. Paitsi pikkaisen pitää vähän välillä potkia... jutskataan lisää loppuviikosta :)
Lähetä kommentti