Identiteettikriisi

 

Tämä päivän tuomio oli, että tarvitset silmälasit. Köh, että mitä? Enkös minä olekaan ikuisesti nuori ja tarkkasilmäinen... kun hyvin vielä lanka sujahtaa neulansilmään? Mutta silmiä kyllä särkee. Olen siis jo pidempään valitellut kipeistä silmistä ja viimein oli aika mennä näöntarkastukseen. Olen aina kuvitellut, että minulla on niin hyvä näkö, etten tarvitsisi silmälaseja. Mutta toisin kävi. Näössä ei sinänsä ole paljon vikaa, mutta silmä ei ehdi tarkentamaan tarpeeksi nopeasti läheltä kauas ja takaisin. Ja juu, sitä hajataittoakin. Eli ikä -köhköh- näkö!

Nyt täytyy vaan tuumata, että millaiset kakkulat haluan naamaa koristamaan. Niitähän sitä tuijotellaan peilistä useampi vuosi. Eli tarvitaan iso mukillinen teetä ja pala mustikkapiirakkaa... että sulatellaan tätä asiaa.

Kirjoneulesukat

Kirjoneuleisiin hurahtaneena en voinut vastustaa näitä Odd Mollyn söpöjä polvisukkia. Sain ne postissa viime viikolla, vaikka sukat ovat syksyn 2010 mallistoa. Olin onnekas, kun satuin saamaan ne vielä omakseni. Odottelin näitä jo jouluksi, mutta ei haittaa vaikka ne tulivat hieman jälkikäteen... puna-valkoinen väriyhdistelmä sopii hyvin uusiin lapasiini.

Neiti Inkeri alkaa olla jo täysikasvuinen, sillä 10 kuukautta tuli juuri täyteen. Eipäs meidän taloudessa ole ennen näin touhukasta kissaa ollut. Joka puuhassa pitää olla mukana. Ja touhu-neiti tuntee hyvin myös oman arvonsa, sillä herkästi loukkaannutaan, jos joku vaikka erehtyy hänelle nauramaan. Mutta ensimmäistä mourua täällä vielä odotellaan.

Kirjoneulelapaset

Kirjoneuleet... juu, ne ovat nyt mielestäni kuuminta hottia. Tahtoisin pipoa, lapasta, paitaa ja sukkia. Kaikkea kivaa, mitä neuloa saattaa. No, tietenkään minä tumpeloneuloja tällaisia osaa, mutta onneksi on ihana äiti.

Tein taas löytöjä kirjaston aarteistosta ja se on Eva Maria Lesznerin Kirjokintaita ja -myssyjä kirjanen vuodelta 1982. Kirja sisältää toinen toistaan ihanampaa ohjetta kauniisin kirjoneulelapasiin. Tällaiset valmistuivat ensimmäisenä. Puna-valkoisena. Ja mielellään otamme lisää ohjeita vastaan. Jos sinulta löytyy ohje mielestäsi maailmaan kauneimpiin kirjoneulelapasiin tai -sukkiin kuvalla ja mallipiirroksella, olisin kiitollinen, jos haluat jakaa sen meillekin. Ohjeita, linkkejä ja vinkkejä voi lähettää minulle myös sähköpostilla.

Sitten toukokuussa...

Kuvat: Elgarboard

... matkakohteena Pariisi ja Nizza :)

Hempistelyä

Nyt on menossa tämmöinen todellinen hemppisvaihe. Ruusunkukkia ja vaaleanpunaista. Ompelin oikein suloisen pussukan kankaasta, joka on peräisin alkuperäisen Ihana Livingin ajoilta Kuopiosta. Olen vaalinut kangasta aarteenani ja päätin nyt viimein ommella siitä jotain. Ja pussukkahan siitä nyt tuli. Laitoin sen tuonne Ninuska-tekstiilien puolelle, jos joku haluaa saada sen omakseen. Itsellä alkaa olla kassia ja pussukkaa kaapit täynnä, mutta niitä on vaan niin mukava aina tehdä.

Viikonloppuvapaa menossa. Innostuin taas noista koruhommista, joten taidan näperrellä niitä tässä parina päivänä. Jos jotain uutta ja ihanaa keksisi. Katsotaan nyt mitäs saankaan aikaan :)

Nappikorviksia

Tilkkulaatikkoni pursuaa pieniä kangaspaloja, joten tein pienen erän kangaspäällysteisiä nappikorviksia. Ystävänpäivään on enää vajaa kuukausi, joten nyt on aika hankkia pienet muistot tärkeimmille ystäville... tai hemmotella itseään. Napin halkaisija on 16 mm ja korviksen kanta on nikkelitön. Lisäsin tuonne ylös Ninuska-korut välilehden, josta näitä voi tilata omakseen.

Puna-valkoista

Teki mieli jotain sievää. Ja puna-valkoista. Kaivelin pitkästä aikaa esille Tanya Whelanin Ava-laukun kaavan, joka on itseasiassa käännettävä malli. Kankaiksi valitsin reipasta pilkkua ja hempeää vuorikangasta. Jämäpaloista syntyi mukava kukkanen kassin koristeeksi. Tässä sopii kulkemaan mukana kaikki se tavara, jota päivittäin tarvitsee ja sisäosan pikkutasku pitää tallessa avaimet ja kännykän.

Ensimmäisen version samaisesta kassista tein parisen vuotta sitten, ja ehdin jo unohtaa kuinka työläs tämä suloisuus voi olla. Kahvojen kanssa nyhräsin taas useamman tunnin, koska ne pitää harsia ensin käsin, että ommel osuu ulko- ja sisäpuolelta yhtäaikaa oikeaan kohtaan.  Kirjoitin kaavan päälle itselleni muistutukseksi Post It -lapun, jossa kehoitan harkitsemaan kahdesti tämän kassin tekoa. Mutta lopputulos palkitsee aina.

Boutique Knits

Oi joi, löysin tänään aivan ihastuttavan neulekirjan kirjastosta. Kirjolapasiin ohjeita etsiessäni käteeni osui Laura Irwinin Boutigue Knits: 20+ Must-Have Accessories (2008) -kirja. Tämä englanninkielinen neuleopus hurmasi minut täysin naisellisilla ohjeilla ja unenomaisilla kuvilla. Tässä kirjassa neulojia kannustetaan kokeilemaan uudenlaisia tekniikoita sekä tekemään asusteita persoonallisin ja romanttisin yksityiskohdin. Ehdoton suosikkini on toisen kuvan pitsinen Argyle Lace Hat, joka on viimeistelty päällystetyin napein. Vaikka luulin jo, ettei minusta neulojaa tullutkaan, tämä kirja saa harkitsemaan asiaa vielä vakavasti.

Taustalla muutes ihana kirppislöytöni... Laura Ashleyn metrinen kangaspala kahdella eurolla.

Mennään jo keskiviikossa

Vuosi on lähtenyt kyllä vauhdikkaasti liikkeelle, koska en ole ehtinyt koneellakaan kuin piipahtamaan. Ja blogipäivitykset tökkivät erityisesti siksi, että valokuvien ottaminen ei onnistu näin pimeällä. Ainoastaan vapaapäivinä on mahdollisuus kaivella kameraa esille, jotta saa kohtuullisia kuvia. No, nyt ne vapaapäivätkin ovat menneet vilauksessa.

Hain vauhtia lisää piipahtamalla kummipojan luona Kuopiossa. Oli mukava vaihtaa hieman maisemaa ja ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Lisäksi sain reissulta taas runsain mitoin ideoita ja inspiraatiota omiin tekeleisiin. Kummipojan äidin kanssa vaahtosimme innoissamme kuulumisten ohella uusista käsityöideoista ja ihastuin hänen virkkaamiin lumitähtösiin. Mukaan lähti myös ohje suussa sulavaan Mustikkakukkoon. Kolme-vuotiaan kummipojan kanssa lauloimme vielä joululauluja, leikimme Salama Mcqueenilla, teimme lumitöitä sekä pelasimme Nalle "Pyh" dominoa.

Ehdin onneksi nähdä myös kouluaikaisia ystäviä kaupungilla. Kierrokseen kuului perinteisesti kangaskaupat ja Nappi&nauha, joka on oikea näpertelijän taivas. Lisäksi herkuttelimme Kahvila Kanelissa vanhaa jazzia kuunnellen ja pöytälaatikkorunoutta lukien. Kahvilan kävijät ovat vuodattaneet sydänsurujaan vanhojen huonekalujen laatikoihin tai jättäneet jälkeensä sanoja, joilla ovat halunneet saada maailmaa paremmalle mallille.

Onnenhetkiä uudelle vuodelle

Tuntuu vielä hassulta suussa sana 2011. En ole ehtinyt oikein sisäistämään tätä vuoden vaihtumista ja että porskutellaan jo tammikuussa. Loppuvuoden kruunasi pidempi työputki ja varmaan tällä pimeydelläkin on näppinsä pelissä väsymyksen suhteen. Haaveilen vain, että voisin köllötellä peiton alla kokonaisen päivän. Hyvän kirjan parissa. Mutta lauhtunut pakkanen ja kipeytynyt selkä kyllä velvoittavat ulkoilemaan ja liikkumaan. Ja jotain pitäisi päästä näpertelemäänkin... virkkaamalla tai ompelukoneen parissa.

Harmittaa, että loppujen lopuksi joulun aika on niin lyhyt. Olisi vielä ollut mukava nauttia kaikesta siitä tunnelmasta, jota jouluun liittyy. Piti tehdä myös päätös, että joulukuusi viedään pois huomenna. Kissa-neiti on pärskinyt siihen malliin tässä viime päivinä, että epäilen sen olevan kuuselle allerginen. Muuten se ei onneksi ole osoittanut sairastamisen merkkejä, sillä matot ovat jatkuvasti kasassa entiseen malliin. Mutta jos aivastelu jatkuu, täytyy kyllä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Päätin ilahduttaa teitä jatkossa suuremmilla valokuvilla. Ettei tarvitse ihan pienistä tihrustaa. Ja tietenkin haluan toivottaa kaikille paljon onnea ja ilonhetkiä uudelle vuodelle 2011!