Tahtoisin keltaisen neuletakin

Nyt keltaisen himo on siirtynyt jo vaatteisiin. Haluaisin nimittäin keltaisen neuletakin. Sellaisen vähän okraan taittuvat keltaisen. Ja palmikoilla tai pitsineuleella, kiitos. Löysin yhden ihastuttavan kuvan viime vuoden Kotivinkistä,jossa toiveitteni neuletakki on pienen tytön päällä. Ja Ratulaa katsoessa olen tuijottanut vain Anu Harkin superihanaa keltaista neuletta. Tiedän mitä monet teistä ajattelevat - neulo itse! Mutta ei, se on nähty, että minun kärsivällisyys ei riitä tämän kokoluokan neuleprojekteihin. Jatkan siis kirppisten kiertämistä tai odotan sitä yllättävää tahoa, joka täyttää minun unelmani okran keltaisesta neuletakista.

Surrausta

Sain tänään käsiini uuden Surrur - tee oma marimekkosi -kirjan. Ensivaikutelma on hulvaton, veikeä ja värikäs. Tämä on opus, jota täytyy syventyä katselemaan ihan ajatuksen kanssa, nimittäin tästä löytyy paljon ideoita siihen miten hyödyntää Marimekon, ja miksei muitakin, kankaita. Tänään on myös Kotivinkki-päivä. Sain lehden vuosikerran lahjaksi, joten illalla riittää taas mielenkiintoista selattavaa ennen nukkumaanmenoa. Varmaan pää surraa sen jälkeen ideoita niin, että näen niistä unta koko yön.

Ja Inkerin kuulumisista kiinnostuneet pääsevät jatkossa seuraamaan kissaneidin puuhasteluja hänen omassa blogissaan eli linkki Inkerin Kissanpäiviin tässä. Tuumasin, että haluan hyödyntää niitä monia valokuvia, joita kissasta tulee otettua aina muun valokuvauksen ohessa. Niistä saa aikaan mukavia tarinoita, joita kissanystävät voivat käydä sitten katsomassa ja lukemassa. Ninuska-blogin kanssa tuntuu sanat olevan välillä hukassa, joten jospa niitä syntyy sitten Inkerin persoonan kautta. Ja tämä blogi kyllä porskuttaa edelleen käsityöblogina, joten tervetuloa jatkossa kurkkaamaan molempia!

Pääsiäistä!

Päivän kulkua...

Tänään tuntui, ettei työpäivä lopu koskaan. Ikkunan takana paistoi upea kevätpäivä ja minä vain tuijotin kellon viisareita. Minuutti minuutilta päivä kuitenkin mateli eteenpäin. Olisin ehtinyt vaikka vähän virkkaamaan, mutta unohdin kaikki käsityötekeleet kotiin. Huomenna taidan siirtyä jo pyörän selkään, niin ainakin työmatkoista saan hyötyliikuntaa.

Laitoin eilen yrttejä kasvamaan. Tänään ensimmäiset basilikat olivat nostaneet jo päätään... pussin sisässä hyllyn päällä. Kissa oli ehtinyt päivän aikana käpälöimään alkavia ohrakasvustoja. Pienet töppöset olivat koetelleet orastavia versoja ja levitelleet multaa ympäriinsä. Kummakos, sillä kissanruoho-pussista kylvin nämä siemenet. Yllättävän hyvin muut kukantaimet ovat saaneet kasvaa rauhassa.

Huomenna on palmusunnuntai. Odotellaan taas pieniä noitia vierailulle virpomisvitsojen kanssa.

Pajunkissoja

Mennään kohti pääsiäistä. Tuumasin, että ainakin pajunkissoja pitää olla. Kahlasin lumihangessa polviani myöten, että saisin poimittua suloisimmat ja pehmoisimmat. Kumpparit olivat täynnä lunta ja housut reisiin asti märät. Mutta eteenpäin oli hangessa päästävä, sillä siellähän ne kyyköttivät pajupensaan latvassa. Osa keväisistä kissoista päätyi maljakkoon ja osa kiertyi koivun kanssa kranssiksi. Koristeeksi laitoin keltaisia lintuja sekä pääsisiäismunia, tietenkin.

Leppoisaa sunnuntaita!

Keväänmerkkejä

Alkaa olla kumpparikelit. Lumet sulavat silmissä ja ruoholäntit ovat paljastuneet talven alta. Kissakin tykkää istua ulkona kevään hajuja haistellen ja vahtia autioituneen lintulaudan alla hiirulaisia... yhden jo kiikuttikin sisälle emännälle lahjaksi. Kaivelin pyörän esille varastossa, sillä sulaneilla pyöräteillä pääsee jo huristelemaan vauhdilla.

Innostuin taas kangaskaupassa kankaiden-ostokiellosta huolimatta ja hamstrasin kankaat kolmeen! mekkoon. Löysin mm. ihanan pinkin ryppypuuvillan toukokuun reissua silmällä pitäen... eipä ainakaan kaipaa matkalla silitysrautaa. Myös pölpyräkaulaliina on edennyt hyvälle mallille, vaikka monta lappua on vielä tekemättä. Pitkästä aikaa on ollut mukava virkata. Odotan myös innolla pääsiäistä!

April

Näillä keleillä valkopyykki kuivuu ja kirkastuu ulkosalla... nimittäin mennään jo huhtikuussa. Varma kevään merkki on myös teehetki uuden ystävän seurassa ulkokuistilla, kylläkin vielä villapeittoon kääriytyneenä. Haaveilin kevätauringon paisteessa Provencen laventelipelloista ja Ranskan keväästä, sillä matkaan on enää kaksi kuukautta.

Aloittelin vuosi sitten virkattua tyynynpäällistä värikkäistä pölpyröistä. Tyyny eteni jo vaiheeseen, jossa yhdistelin pyörylät toisiinsa ja jostain syystä en tykännytkään lopputuloksesta. No, siellä se kaapissa odotteli vuoden verran ja tänään viimein kaivelin sen esille. Pidän kovin lankojen värimaailmasta, joten halusin jatkaa siitä jotain. Päätin purkaa tyynytekeleen ja tehdä lappusista keväisen hienosteluhuivin itselleni.