Ninuska

Keskeneräisyyttä

2012-01-27T19:21:00.002+02:00

Tänä aamuna lämpömittari oli yli 20 astetta pakkasen puolella. Kissakin tyytyi tarkkailemaan ikkunan takaa huurteen ja kuuran valtaamaa maisemaa. Mutta eihän siellä mikään tai kukaan liikkunut. Hyvillä mielin käperryin itsekin neuleeni kanssa sohvan nurkkaan. Vaikka keskeneräinen varmaan siitäkin tulee, kuten monesta muusta.

Kulunut viikko on ollut kummallinen. Totuttelua toisenlaiseen. Mutta päivä ja hetki kerrallaan, tuumasin.

Vapaapäiviä

2012-01-21T18:25:00.000+02:00

Sunnuntaita

2012-01-15T19:53:00.000+02:00

Uusi aika

2012-01-08T23:01:00.000+02:00

Vuosi vaihtui jo 2012-luvun puolelle. Joulusuklaat on syöty jo ajat sitten ja ehdin aloittamaan uuden vuoden kunniaksi herkkulakon. Kiireinen työaika ja muutenkin vauhdikkaat päivät saivat jo hieman lipsumaan lupauksissa, mutta jospa maltan olla erossa karamelleista, niistä herkuista paheellisimmista.

Harmittelen myös koko ajan, etten ehdi ottamaan kunnolla kuvia. Aina on pimeää tai aika muuten etenee liian nopeasti, etten pääse mukaan valoisaan hetkeen. Olisi mukava esitellä teille hieman uutta kotiakin, jahka itse ehtisin siellä olemaan. Mutta valoisaan suuntaan ollaan menossa... ja jospa olotilakin tästä hieman rauhoittuu, sillä tällä hetkellä meno ja meininki välillä ihan hengästyttää.

Joulurauhaa

2011-12-24T10:26:00.002+02:00

Vaikka hieman vetistä lunta vihmoo taivaalta, meillä on silti luminen ja valkoinen joulu. Kolmelta ajellaan mummolaan, jossa aika hiljentyä joulun viettoon. Siellä odottavat joulusauna, ruoka ja tärkeimmät ihmiset. Silloin sytytellään kynttilät ja kenties silloin se joulumielikin valtaa olon.

Kynttilänvaloa, rentoa oloa, piparintuoksua sekä

oikein maukasta, suloista ja lämmintä joulua kaikille!

Huhuu joulumieli!

2011-12-23T20:55:00.001+02:00

Olen koettanut etsiä joulumieltä, sillä se on nyt jotenkin hukassa. Viime viikot ovat menneet hulinalla, enkä ole ehtinyt edes kameraan tarttua. Uusi koti alkaa olla pikku hiljaa kuosissaan. Eniten olen innoissani työtilasta, jonne saan levittäytyä kaikkien tarvikkeitteni kanssa. Joulutunnelmaa olen hakenut punaisista yksityiskohdista, joulukukkasista ja tontuistakin.

Suurin syy joulumielen piileskelyyn lienee se, että olen kaikki joulunpäivät töissä, aattonakin. Näin ollen en osaa virittäytyä oikeaan tunnelmaan. Tänä vuonna jäi joulukortit tekemättä ja joululahjatkin ovat pitkälti markettien tarjonnasta valittuja. Muutama paketti on vielä käärimättä, joten jospa pääsen virittäytymään oikeaan fiilikseen laittamalla samalla joululaulut soimaan ja lämmitän muutaman mukillisen höyryävän kuumaa glögiä. Ja viimeistään siinä vaiheessa, kun istahdan aattona joulupöydän ääreen, luulen, että saan itselleni edes ripauksen joulutunnelmaa.

Huivituunausta

2011-11-29T14:08:00.001+02:00

Viime aikoina ompelukone on vaihtunut puikkoihin ja koukkuun. Olen mieluummin istahtanut sohvalle lankakerän kanssa kuin touhunnut kankaiden äärellä. Näin muuton alla olen elänyt pienen kaaoksen keskellä, kun olen pakkaillut jo suurimman osan tavaroista valmiiksi. Niinpä on helpompi tarttua neulomukseen, joka kulkee näppärästi mukana moneen paikkaan.

Näin ollen vanha pitsinen huivi sai uuden ilmeen, kun tuunailin sen reunaan pitsisomisteen. Innostuksen tähän projektiin sain ystävältä, jonka upea huivi hurmasi minut. Omani on hieman kepeämpi versio, sillä huivikin oli ohuempaa neulosta. Juuri tämä on parasta ystävyyssuhteissa, toistemme inspiroiminen ja ohjeiden vaihtaminen. Tällä hetkellä viimeistelyn alla ovat säärystimet ja toiset langat odottavat jo pitkävartisten villasukkien neulomista.

"Muija"

2011-11-21T16:54:00.000+02:00

Tykästyin kovin Marimekon Muija-kankaan uusiin väreihin. Ja siitä syntyi taas mekko. Äidilläkin oli mekko samaisesta kankaasta silloin minun lapsuudessa :)

Punainen väripaletti

2011-11-15T19:37:00.000+02:00

Eilen leijaili jo viralliset ensilumet. Kiiruhdin tänään metsään ja kävin hakemassa mustikan ja puolukan varpuja jemmaan, ennenkuin ne hautautuvat lumen alle. No, pakkasta on vähän luvassa, mutta tuskin tästä ihan vielä talvea tulee. Katajat ja sammaleet keräsin talteen jo aiemmin ja katajat onkin sidottu jo kransseiksi. Nyt ne odottavat vielä koristeitaan. Tänä syksynä olen selkeästi suunnittelemassa joulua, jonka koristeet syntyvät luonnonmateriaaleista ja erilaisista joulukukista. Haaveissa on erilaisia asetelmia niin sisälle kuin uloskin. Niitä on tarkoitus täydentää lyhdyin ja kynttilöin. Ja kyllähän joulukoristelaatikko pursuaa jos jonkinmoista koristetta, mutta jos nyt malttaisin olla ostamatta yhtään muovihärpäkettä lisää.

Kamera nappaili tänään hieman punaisia kohteita :)

Keramiikkaa

2011-11-12T16:33:00.001+02:00

Sain tällä viikolla uunista keramiikkakurssin ensimmäiset valmiit työt. Olen yhdistänyt niissä itselleni kaksi tärkeää materiaalia, eli saven ja tekstiilin. Painoin kostean saven pintaan kuvioita pitsiliinoilla ja niistä syntyi hauskoja kulhoja. Uusien kupposten lisäksi tein lasituskokeiluja jo kouluaikana tekemiini pitseihin ja nappeihin. Lasituksen lopputulos on aina hiukkasen yllätys, mutta yleensä sävymaailma on hyvin luonnonläheinen. Näitä suloisia nappeja aion käyttää askarteluihin sekä koruihin... ja varmasti osa niistä pääsee mukaan talvitakin tuunausprojektiin.

Inspiraatiota

2011-11-11T16:00:00.002+02:00

Vietin viime viikonlopun tavaten ystäviä ja tuttavia, joita nykyisin näkee aivan liian harvoin. Mutta sittenpä onkin mukava porista kuulumiset ja yrittää muistaa kertoa ne pienetkin tärkeät tapahtumat, joita on sattunut sitten viime näkemän. Oli superkivaa kahvitella, shoppailla ja rakentaa junarataa pienen tärkeän ihmisen kanssa. Ja täydentää taas pitsi- ja nauhavarastoa Kuopion parhaassa nappikaupassa.

Vietin pari yötä myös Jennillä, jonka ihana valkoinen koti on täynnä herkullisia yksityiskohtia. Kamera nappasi sieltä erityisesti värikkäitä asetelmia ja samalla sain taas runsainmitoin vinkkejä omaan asuntoon. Nyt tulevan muuton myötä selkeä sisustusvimma on heräämässä ja pohdin yötä myöten miten laitan tavarat uudessa kodissa, että saan aikaiseksi viihtyisiä tunnelmia. Hih, ihan jo jänskättää!

Kuura

2011-11-10T12:27:00.001+02:00

Parina aamuna ilmassa on ollut selvästi talven tuntua. Valkoinen kuura on peittänyt maan ja kasvuston. Myös aurinko on pilkahdellut paikotellen ja tuonut vähän valoa tähän pimeimpään vuodenaikaan. Kaipaan niin kovasti jo lunta, sillä tämä pimeys vie kaiken energian.

Kuvissa oleva kissaherra on minun ja Inkerin uusi tuttavuus. Kissojen tutustuminen ei ole sujunut oikein kivutta, sillä toinen kokee, ettei vieras ole tervetullut hänen reviirilleen... mikä on täysin ymmärrettävää. Kesän ja syksyn mittaan tehtyjä vierailuja on värittänyt sähinä, murina ja pienet tappelutkin. Mutta voi, molemmat ovat niin ihania ja lutusia kun ovat omillaan. Saas nähdä saadaanko näistä kavereita ollenkaan.

Meillä Inkerin kanssa on tässä pieni pakkailu käynnissä, sillä muutamme joulukuun alussa uuteen kotiin. Löytyi ihana pieni asunto, jossa on mm. oma sauna ja olohuoneessa takka. Yläkerran parvelle saan tehtyä itselleni työpisteen, jonne saan laitettua esille kaiken käsityölaiselle tarpeellisen tavaran. Odotan myös kovasti, että pääsen laittamaan sinne joulua... olen selaillut ahkeraan joululehtiä sekä etsinyt vinkkejä ja ideoita värikkääseen joulutunnelmaan.

Arjen designia

2011-11-08T13:20:00.002+02:00

Hihkaisin ihastuksesta kaupan maitohyllyllä, sillä Valion maitopurkit ovat saaneet uudet ilmeet. Olen rasvattoman maidon suurkuluttaja ja ilokseni huomasin, että suosikkituotteeni kylkeä somistaa Klaus Haapaniemen folkkishenkinen design-kissa. Kuvituksessa on samaa henkeä kuin Taika-astioissa, jotka myös ovat Haapaniemen käsialaa. Näitä purkkeja ei raaski pistää pois tyhjänäkään. Täytyy laittaa muutama jemmaan, jos jotain kivaa niistä keksisi :)

Laiska minä

2011-10-26T16:49:00.000+03:00

Tämä päivä on mennyt ihan nukkuessa ja lorvaillessa. Ja herkkujakin on tullut syötyä aivan liikaa. Päässä kyllä muhii monia kivoja juttuja, mutta en vaan saa nyt itseäni niskasta kiinni, että edes hiukkasen reipastuisin. Työn alla on taas yksi mekko sekä parikin kassia. Ja aloitin tänä syksynä haaveilemani keramiikkakurssin, joten kymmenen kiloa savea kuiskuttelee houkuttelevasti kaapissa. Myös joululehtien selailu on synnyttänyt monia ideoita, joita tahdon tänä vuonna kokeilla.

Mutta toivottavasti minua houkutellaan tänään vähän reippailemaan lenkkimaastoon, jottei mene ihan harakoille koko päivä. Ja onneksi huomenna on taas päivä uusi.

Odotusta

2011-10-23T20:20:00.003+03:00

Matkan jälkeen syksy on tuntunut harmaalta, aika pitkältä ja päivät pimeiltä. Kaipaan jo työtä ja tekemistä, sillä parin kuukauden joutenolo alkaa puuduttaa. Ei sitä mahdottoman pitkään jaksa toimettomana olla. Nyt odotan jo lunta ja talvea, sillä ne tuovat valoa ja eloa tullessaan.

Kotona

2011-10-21T15:42:00.000+03:00

Taivaalla liitää pilvenrepaleita. Vedän korviini villahuivia ja kiskon jalkaani villasukkia, sillä vilukissaa paleltaa koko ajan. Syksyn ensimmäinen flunssa on saamassa otteen, vaikka kuinka yritän elvyttää itseäni tyrnimehulla. Lomasta saatu energia ei riittänytkään torjumaan kurkkukipua ja nuhaa, höh. Nyt tarvitaan lämmin peitto ja helliä sanoja.

Itsetehty sormus ilahduttaa lomakin jälkeen. Sitten kun jaksan taas vähän hömpötellä.

Kisuja

2011-10-19T11:50:00.000+03:00

Arvaatte varmaan, että olisin halunnut pelastaa nämä kaikki Rodoksen söpöliinit... laittaa ne matkalaukkuun ja tuoda Inkerille kaveriksi. Ihan sydän oli särkyä.

Palanen taivasta

2011-10-18T12:27:00.000+03:00

Minuun iski yllättäin matkakuume. Tarvitsin vielä annoksen aurinkoa ennen kuin olin valmis ottamaan vastaan pimeyden ja kylmyyden, jotka odottelevat aivan nurkilla. Äkkilähtö Kreikkaan ja Rodoksen taivaan alle latasi mukavasti akkuja ja nyt on taas virtaa vaikka muille jakaa. Kamera nappasi erityisesti sinisiä kohteita, joita Välimeren ympäristössä riittää. Silmänruuan lisäksi tarjolla oli hyvää seuraa, mahan täydeltä herkkuja sekä lokoilua ja nähtävyyksiä sopivassa suhteessa.

Hieman sinistä

2011-09-30T19:31:00.000+03:00

Syyskuun viimeinen päivä oli lämmin. Oikein hyvä päivä pestä ikkunoita, siivota, järjestellä tavaroita sekä vähän ulkoillakin. Käsityöläisenä sitä omistaa vinot pinot kankaita, useamman pussillisen lankoja, laatikollisen nauhoja, nyörejä sekä pitsejä ja monta purkillista nappeja. Välillä on tärkeää päästä vähän järjestelemään tavarakaaosta selkeämpään kuosiin ja jopa sortua lajittelemaan kankaat väreittäin. Välillä on hyvä tehdä hieman inventaariota, että mitä laatikoista oikein löytyy ja todeta jälleen kerran, ettei mitään saisi ostaa ennenkuin entiset ovat vähentyneet reilusti. Ja tietenkin tehdä niitä löytöjä omista varastoistaan, kun aina ei muista mitä kaikkea ihanaa omistaa.

Mutta nyt on tavarapaljous taas vähän siistimmässä järjestyksessä ja on mukava tarttua käsitöihin, kun tarvikkeet löytyvät helpommin. Inkerin siivousapu hyytyi innokkaan aloituksen jälkeen, mutta virkistyi taas nukuttuaan pienet päiväunet.

Virkkauskokeiluja

2011-09-28T17:41:00.001+03:00

Musta ei ole minun värini, mutta päädyin syystakki-ostoksilla kuitenkin mustaan. Ajattelin sen olevan ajaton ja helposti yhdisteltävissä oleva väri. Tämä tietenkin edellyttää hieman pientä tuunausta nappien suhteen sekä värikkäitä asusteita. Rintaan virkkasin kukkasen vanhaa rintarossia sekä langan jämiä hyödyntäen. Violettia tietenkin. Innostuin kokeilemaan myös muitakin reunapitsikokeiluja.

Syyskuussa

2011-09-25T17:42:00.000+03:00

Sateiset päivät ja hämärtyneet illat oikein velvoittavat tarttumaan neulepuikkoihin. Nurkkiin hiipinyt koleus saa kaipaamaan villaa lämmikkeeksi ja niinpä työn alle päätyivät lapaset. Tumman sininen villakangastakki tarvitsee kaverikseen uudet asusteet ja violetin villahuivin myötä päädyin myös lapasissa violetti-siniseen väripariin. Malli on sama kukkakuvio, josta sain jo viime keväänä yhdet lapaset, mutta nyt päättäväisesti tartuin itse puikkoihin.

Pus pus pussukoita

2011-08-30T15:46:00.006+03:00

Kaivelin esille muutamia kangasaarteitani ja laitoin ompelukoneen surisemaan pitkästä aikaa. Tuloksena oli muutamia veikeitä pussukoita, joissa kuvia mm. Eiffel-tornista, maatuskoista sekä puista ja linnuista. Mukana on japanilaisia kankaita kuin retrosuosikkejanikin. Laitoin pussukat myyntiin tuonne Ninuska-tekstiilit välilehdelle. Hihkaise minulle sähköpostiin, jos haluat jonkin pussukoista omaksesi :)

Laineilla

2011-08-25T22:58:00.002+03:00

Olisi luullut, että pelkäisin enemmänkin. Sillä järvenselkä oli suuri ja minä ensikertalaisena purjeveneessä. Tuulikin puhkui välillä aika raisusti. Mutta ei, reissu oli oikein nautittava. Istuin vain kannella kuunnellen veden suhinaa veneen kyljissä ja tuulen puhinaa purjeissa. Oli hyvä unohtaa ajan kulku ja nauttia vain hetkestä sekä läsnäolosta. Oli jännää nähdä vaahtopäät ja veden roiskeet sekä kulkea kylkimyyryssä tuulen vietävänä ja oli leppoisaa nukkua tyyntyneessä vedessä, laineiden liplattaessa.

Uuden kameran kanssa on vielä paljon opittavaa. Mutta nyt jo tekee mieli pidempää putkea. Eikö osaisi olla edes hetken tyytyväinen.

Syksyn sävyjä

2011-08-18T14:14:00.000+03:00

Täällä taas! En minä teitä ole hyljännyt, pieni tauko oli vain paikallaan. Välillä oli hyvä puuhastella muuta. Kesän osalta työt ovat nyt päättyneet ja pidän työrintamalla pienen hengähdystauon. Siis ihan oikean loman. Hommat jatkuvat taas myöhemmin. Vaikka välillä koenkin huonoa omaatuntoa joutenolosta, niin olen minä sellaisen ansainnut. Tällainen on välillä ihan virkistävää, kun saa tehdä mitä mieleen juolahtaa... tai ei sitten yhtikäs mitään.

Nyt sitten on aikaa taas harrastella. Ja onkin pakko hyppiä lapsellisen innokkaasti, sillä minulla on uusi kamera, Canonin EOS 600D!! Ihka oma järkkäri. Sain sen viikko sitten ja olen pikkuhiljaa harjoitellut sen käyttöä... ja ollut intomielellä kaikista mielettömistä käyttömahdollisuuksista. Ja tekin saatte toivottavasti nauttia jatkossa paremmista valokuvista ja otoksista.

Nyt loppuviikosta lähden pienelle kesälomareissulle. Elämäni ensimmäiselle purjehdukselle ja muutenkin Suomenmaata kiertämään. Toiveissa yhdessä oloa, kiireettömyyttä sekä kohteita uudelle kameralle.

*****

2011-07-21T20:31:00.002+03:00

On ihailtavaa nähdä kuinka joku haluaa omistautua täysin intohimolleen. Kaikki se työ, joka tehdään mieltymyksen eteen ei ole lainkaan vaiva, vaan koetaan palkitsevaksi. Tapasin tällä viikolla mm. naisen, jonka elämäntyönä ovat kukat. Yhdestä pihapiiristä löytyy n. 3000 eri kasvilajiketta… voitteko kuvitella! Omat intohimot ovat taas hukassa. Tuleva syksy hieman huolettaa, vaikka elämässä on taas monia ihaniakin asioita. Olisi niin huippua kokea taas tekemisen palo ja tunne niin, että asialle haluaa antaa kaikkensa.

Kesähetkiä

2011-07-11T20:55:00.000+03:00

Kesä tuntuu vilistävän taas vauhdilla. Ja helteet vievät mehut vähäisistä vapaapäivistä. Mutta kesäteatteri on saatu onnellisesti ensi-iltaan. Vaikka kovasti se töitä teettikin, oli loppujen lopuksi mukava olla mukana pitkästä aikaa. Ja olen tyytyväinen suunnittelemaani lavastukseen, vaikka aina jää pientä hiottavaa. Saas nähdä miten ensi kesänä.

Ehdin piipahtamaan Kuopiossa minilomalla ja olen nyt keskittynyt taas kasvihuoneen hoitamiseen. Siellä se sato pikkuhiljaa kypsyy, sillä kesäkurpitsaa ja yrttejä olen saanut jo syötäväksi. Myös tomaatin poski jo pikkuisen punottaa. Käsityöt ovat olleet nyt taustalla, vaikka työn alla on yksi juhlamekko. Ensi sunnuntaina juhlistamme sukulaistytön ripiltä pääsyä ja kahden viikon päästä odottavat tärkeät häät. Ystäväpariskunta menee viimein naimisiin ja minä sain kunnian toimia kameran takana.

Kesähepene

2011-06-25T21:33:00.000+03:00

Esittelen yhden suosikkimekoistani, jonka ompelin ennen Ranskan matkaa. Ryppypuuvillainen, joka on pirtsakan pinkki. Helppo pitää ja suoraan silittämättä päälle eli erittäin helppo matkatessa. Eilen mekko oli sopiva pari pinkeille saappailleni, sillä eihän juhannusaattona pärjätty ilman kumppareita. Laitoimme vanhoihin maitotonkkiin kukkia keskikesän juhlan kunniaksi. Myös koivut koristivat rappusenpieluksia.

Sen seitsemää sorttia

2011-06-24T22:55:00.003+03:00

Kokeilin tänään josko kipeä kurkku parantuisi talviturkin heittämällä. Jos tauti jäisi järveen. Nukuin moneen otteeseen päiväunetkin, sillä viime aikainen säntäily työn lisäksi on tehnyt väsyneeksi. Herkuttelin juhannusaaton kunniaksi kinkku- ja lohipiirakalla. Sekä kaikenlaisilla asiaan kuuluvilla naposteltavilla. Halusin myös hieman hullutella Juhannusyön kunniaksi. Sillä asuuhan minussa pieni taikausko. Ja huominen työpäivä pitää huolen, että olen menossa jo unten maille.

Ihanaa juhannusta kaikille!

Sadepäivä

2011-06-22T18:14:00.004+03:00

Pitkästyttää jo tämä sade. Kosteus menee luiden ytimiin asti ja tuntuu, ettei saa itseään lämpimäksi kuin saunomalla. Mutta tämä taitaa olla juhannusviikolle ominaista. Myös kissa tietää, että on sadepäivä luvassa, sillä aamuisin ei ole kiirettä ulos.

Viikonloppuna pidimme pihakirppistä. Kolusin kaikki kaapit ja nurkat, että saisin hyvää tavaraa taas eteenpäin ja itselle hieman lisää säilytystilaa. Kokemus oli todella positiivinen, vaikka sade meinasi sotkea suunnitelmia. Tilava parveke tarjosi kuitenkin hätäavun ja yllättävän moni ohikulkija löysi paikalle. Nyt tekee mieli taas ommella uusia mekkoja, sillä entiset vietiin käsistä. Semmoinen retrokukkainen kesäpäivän piriste on ainakin suunnitelmissa.

Hassut tassut

2011-06-21T17:13:00.000+03:00

Voi vitsi. Siitä on jo vuosi, kun meille muutti tällainen karvakasa. Hellyttävä suloinen ötökkä, joka tempperamenttisuudellaan on valloittanut minut täysin. Nyt jo pahimmat särmät alkavat hioutua, mutta silti otetaan välillä emännästä ja neidistä mittaa. Jatkossa Inkeri vierailee taas täällä.

Monaco

2011-06-19T21:39:00.000+03:00

Vielä hetkeksi lomakuviin ja Monacoon. Tämä minivaltio sijaitsee näppärästi Nizzan vieressä, joten piipahdimme siellä päivän verran. Oli mielenkiintoista käydä tässä rikkaiden valtakunnassa, mutta tunsin oloni niin turistiksi, ettei paikka saanut sydäntäni sykkimään. Hämmästyttävintä oli oikeasti kuinka pikkuruinen paikka oikeasti on. Mieleenjäävintä oli Rosareie Princesse Gracen ruusupuutarha, jonka valtava määrä ruusulajikkeita oli parhaassa kukassaan.

Olen yrittänyt viivyttää vielä lomatunnelmaa katsomalla Amelién, Pienen Suklaapuodin, Marie Antoinetten leffana ja dokumenttina sekä Pilvissä leijuen. Olen selaillaillut kirjoja Pariisin taiteesta ja arkkitehtuurista, kaivellut esiin opiskeluaikaiset taidehistorian muistiinpanot sekä harmitellut, että macaron leivokset jäi maistamatta.

Nizza ♥

2011-06-15T20:29:00.001+03:00

Pariisista matka jatkui junalla Ranskan maaseudun halki Nizzaan. Tämä kaupunki valloitti minut täysin. Auringon lämpö rantabulevardilla, upeita huvipursia ja rakennuksia ranskalaisilla parvekkeilla, turkoosina kimaltava Välimeri ja provencelaiskeittiön herkkuja. Ja samassa lomassa taidetta ja historiaa kulttuurinnälkäiselle sekä shoppailua tavarataloissa sekä vanhan kaupungin puodeissa. Voiko enempää enää pyytää. Paitsi, että pääsisin tänne vielä joskus uudelleen :)

Versailles ♥

2011-06-13T13:56:00.003+03:00

Matkan kohteisiin kuului myös Versailles, joka sijaitsee noin 15 km Pariisin keskustasta. Hurmaannuin siellä täysin, sillä linna imaisi mukaansa historian pyörteisiin. Versaillesin huikea barokki tyylinen palatsi on yksi Euroopan suurimmista linnoista. ”Aurinkokuningas” Ludvig XIV siirsi vallankäytön keskipisteen pois Pariisin keskustasta Versaillesin vanhaan metsästyslinnaan ja rakennutti sinne hulppean palatsin, jonka ympärille kehittyi vähitellen kokonainen kaupunki. Versailles on tunnettu upeasta puistostaan, joka käsittää noin tuhannen hehtaaria alueen. Itse linnassa on noin 1300 huonetta, joista tunnetuin on Peilisali.

Kaiken prameuden keskellä hellyttävintä oli Marie Antoinetten Petit Trianon. Versaillesin puiston takamailla sijaitsevan linna oli kuningattaren oma pakopaikka hovi jäykkyydelle. Versaillesissa on kuvattu myös 2006 ilmestynyt Sofia Coppolan superihana elokuva Marie Antoinette. Luulenpa, että kaivelen leffan pitkästä aikaa esille ja katson sen taas uusin silmin. Huomasin myös, että koukutuin Ranskan historiaan, taidesuuntauksiin ja keskeisiin henkilöihin, joten täytyykin ottaa pieni historian kertaus ensihätään.

Pariisi ♥

2011-06-12T16:45:00.002+03:00

Bonjour! Ranskan matka onnistui alkujännitysten jälkeen oikein hyvin. Ensimmäiset kolme päivää nautiskelimme Pariisista. Kaupungista, joka on mielestäni oikeastaan aika vastakohtien kaupunki kauneuden ja kurjuuden tasapainoillessa. Mutta kuitenkin yhtä upea kuin aikaisemmillakin kerroilla. Nyt on taas kierretty pakolliset nähtävyydet, mutta on nähty myös paljon uutta ja ihanaa. Ja paljon nähtävää ja koettavaa jäi myös ensi kerraksi.

Kotiuduin jo alkuviikosta, mutta reissun jälkeen on pitänyt hengähtää. Myös töihin on jo palattu. Tässä teille hieman maistiaisia valokuvasadosta.

Toivon myötätuulta

2011-05-24T15:13:00.000+03:00

Lähden nyt maailmalle. Katsotaan minne saakka riittää myötätuulta. Mutta jonnekin on nyt päästävä, vaikka se on vielä arvoitus, että minne asti ja millä keinolla. Toivon kuitenkin, että matka sujuu alkuperäisten suunnitelmien mukaan... että pääsisin sinne mistä olen haaveillut pitkään ja hartaasti. Nyt vain jää nähtäväksi oliko tällä unelmalla siivet.

Tummat pilvet taivaalla

2011-05-23T10:09:00.006+03:00

Ja joo-o. Taas on kysymys Islannin tulivuorenpurkauksista. Mikä on todennäköisyys, että tulivuoren purkaus pysäyttää lentoliikenteen? Entäs sille, että matkustat kerran vuodessa ja jo toisen kerran tuhkapilvi on sotkemassa matkaa kyseisenä ajankohtana? Eilen aamuna herättyäni kuulin uutisista Islannin uusimmasta tulivuoren purkauksesta. Ja taas on lennot varattuina torstaille. Nyt ennustellaan tuhkapilvien leviävän Ranskan päälle torstai-perjantaina. Voi kettu! Voiko edes olla totta? Kait tämä pitää kohta käsittää vinkkinä, että parempi pysyä maankamaralla. Mutta nyt peukkuja pystyyn ja katsotaan mihin tilanne etenee.

Kevättä rinnassa

2011-05-22T14:14:00.001+03:00

Viherpiiperrystä

2011-05-17T15:08:00.001+03:00

Kynnen aluset ovat multaiset. Olen viime päivinä vaalinut taimiani ja siirrellyt yrttien pistokkaita omiin astioihinsa kasvamaan. Basilikassa on jo selkeä yrtille ominainen tuoksu, varsinkin kun niitä suihkuttelee vedellä. Meillä on äidin kanssa oikea vihertaivas huvimajassa, jossa tulevan kesän kukat ja muut kasvit odottelevat ilmojen lämpenemistä. Myös kasvihuoneeni on nyt valmis ja seuraavaksi täytyy ostaa tomaattien, kurkkujen ja kurpitsojen taimet. Olen menossa ylihuomenna kuuntelemaan ammattilaisen vinkkejä siitä, kuinka aloittaa kasvihuone-harrastus. Keräsin myös nokkosenalkuja talteen ja leivoin ensimmäiset vihertävät sämpylät.

Lintusia

2011-05-09T12:17:00.000+03:00

Kankaanpalasista syntyi lintusia. Sellaisia, joilla voi koristaa äitienpäivä-ruusut ja muutkin kukkapurkit. Huomaan, että pidän paljon linnuista, sillä niiden vapaus on kadehdittavaa. Ja kauneus, kaikissa väreissään. Löysin rannalla liikkuessani lokin pesän ja kaksi munaa. Hetken ehdin ihailla kuinka pieni elämänalku oli niin hauraana edessäni. Mutta poistuin toki välittömästi, sillä en halunnut häiritä pesintärauhaa.

Äiti

2011-05-08T16:46:00.001+03:00

Äiti on päivän sana. Santsasin täytekakkuakin juhlan kunniaksi kaksi kertaa. Kissa on väsynyt parin päivän hiirijahdista ja nyt vain nukkuu kuistin sohvalla. Edes ikkunassa pörräävä kärpänen ei häiritse sen unta. Itsekin vain istun auringon lämmittäessä ja kuuntelen naapurin sedän harmonikan soittoa. Haistan ilmassa jo kesän.

Västäräkistä vähäsen

2011-05-07T20:43:00.001+03:00

Meidän korkeuksilla odotellaan vielä hiirenkorvia. Olen ollut tämän viikon lomalla, mutten ole ehtinyt koneelle lainkaan. Kevätpuuhastelut ovat pitäneet kiireisenä.

Minusta tulee tänä kesänä oikea viherpiipertäjä, nimittäin saan oman kasvihuoneen. Näin pitkäaikainen haave toteutuu. Rakenteet ovat jo kasassa ja tämä päivä on mennyt niitä maalatessa. Seinät tehdään nyt ensimmäisenä kesänä muovista, sillä vanhoja ikkunoita ei löytynyt tarpeeksi. Kasvihuonetta ei ollut mahdollista rakentaa omaan pihaan, joten se nousee mummolaan. Sinne, mistä löytyy kasvimaa ja marjapensaatkin. Niinpä kaikkien kasvien kastelu hoituu siinä kerralla. Suunnitelmissa on kasvattaa ainakin tomaattia, kurkkua ja yrttejä. Hihii, olen niin innoissani.

Tahtoisin keltaisen neuletakin

2011-04-28T19:29:00.000+03:00

Nyt keltaisen himo on siirtynyt jo vaatteisiin. Haluaisin nimittäin keltaisen neuletakin. Sellaisen vähän okraan taittuvat keltaisen. Ja palmikoilla tai pitsineuleella, kiitos. Löysin yhden ihastuttavan kuvan viime vuoden Kotivinkistä,jossa toiveitteni neuletakki on pienen tytön päällä. Ja Ratulaa katsoessa olen tuijottanut vain Anu Harkin superihanaa keltaista neuletta. Tiedän mitä monet teistä ajattelevat - neulo itse! Mutta ei, se on nähty, että minun kärsivällisyys ei riitä tämän kokoluokan neuleprojekteihin. Jatkan siis kirppisten kiertämistä tai odotan sitä yllättävää tahoa, joka täyttää minun unelmani okran keltaisesta neuletakista.

Surrausta

2011-04-27T20:08:00.004+03:00

Sain tänään käsiini uuden Surrur - tee oma marimekkosi -kirjan. Ensivaikutelma on hulvaton, veikeä ja värikäs. Tämä on opus, jota täytyy syventyä katselemaan ihan ajatuksen kanssa, nimittäin tästä löytyy paljon ideoita siihen miten hyödyntää Marimekon, ja miksei muitakin, kankaita. Tänään on myös Kotivinkki-päivä. Sain lehden vuosikerran lahjaksi, joten illalla riittää taas mielenkiintoista selattavaa ennen nukkumaanmenoa. Varmaan pää surraa sen jälkeen ideoita niin, että näen niistä unta koko yön.

Ja Inkerin kuulumisista kiinnostuneet pääsevät jatkossa seuraamaan kissaneidin puuhasteluja hänen omassa blogissaan eli linkki Inkerin Kissanpäiviin tässä. Tuumasin, että haluan hyödyntää niitä monia valokuvia, joita kissasta tulee otettua aina muun valokuvauksen ohessa. Niistä saa aikaan mukavia tarinoita, joita kissanystävät voivat käydä sitten katsomassa ja lukemassa. Ninuska-blogin kanssa tuntuu sanat olevan välillä hukassa, joten jospa niitä syntyy sitten Inkerin persoonan kautta. Ja tämä blogi kyllä porskuttaa edelleen käsityöblogina, joten tervetuloa jatkossa kurkkaamaan molempia!

Pääsiäistä!

2011-04-24T18:40:00.000+03:00

Päivän kulkua...

2011-04-16T21:20:00.001+03:00

Tänään tuntui, ettei työpäivä lopu koskaan. Ikkunan takana paistoi upea kevätpäivä ja minä vain tuijotin kellon viisareita. Minuutti minuutilta päivä kuitenkin mateli eteenpäin. Olisin ehtinyt vaikka vähän virkkaamaan, mutta unohdin kaikki käsityötekeleet kotiin. Huomenna taidan siirtyä jo pyörän selkään, niin ainakin työmatkoista saan hyötyliikuntaa.

Laitoin eilen yrttejä kasvamaan. Tänään ensimmäiset basilikat olivat nostaneet jo päätään... pussin sisässä hyllyn päällä. Kissa oli ehtinyt päivän aikana käpälöimään alkavia ohrakasvustoja. Pienet töppöset olivat koetelleet orastavia versoja ja levitelleet multaa ympäriinsä. Kummakos, sillä kissanruoho-pussista kylvin nämä siemenet. Yllättävän hyvin muut kukantaimet ovat saaneet kasvaa rauhassa.

Huomenna on palmusunnuntai. Odotellaan taas pieniä noitia vierailulle virpomisvitsojen kanssa.

Pajunkissoja

2011-04-11T18:04:00.001+03:00

Mennään kohti pääsiäistä. Tuumasin, että ainakin pajunkissoja pitää olla. Kahlasin lumihangessa polviani myöten, että saisin poimittua suloisimmat ja pehmoisimmat. Kumpparit olivat täynnä lunta ja housut reisiin asti märät. Mutta eteenpäin oli hangessa päästävä, sillä siellähän ne kyyköttivät pajupensaan latvassa. Osa keväisistä kissoista päätyi maljakkoon ja osa kiertyi koivun kanssa kranssiksi. Koristeeksi laitoin keltaisia lintuja sekä pääsisiäismunia, tietenkin.

Leppoisaa sunnuntaita!

2011-04-10T20:41:00.001+03:00

Keväänmerkkejä

2011-04-08T20:10:00.000+03:00

Alkaa olla kumpparikelit. Lumet sulavat silmissä ja ruoholäntit ovat paljastuneet talven alta. Kissakin tykkää istua ulkona kevään hajuja haistellen ja vahtia autioituneen lintulaudan alla hiirulaisia... yhden jo kiikuttikin sisälle emännälle lahjaksi. Kaivelin pyörän esille varastossa, sillä sulaneilla pyöräteillä pääsee jo huristelemaan vauhdilla.

Innostuin taas kangaskaupassa kankaiden-ostokiellosta huolimatta ja hamstrasin kankaat kolmeen! mekkoon. Löysin mm. ihanan pinkin ryppypuuvillan toukokuun reissua silmällä pitäen... eipä ainakaan kaipaa matkalla silitysrautaa. Myös pölpyräkaulaliina on edennyt hyvälle mallille, vaikka monta lappua on vielä tekemättä. Pitkästä aikaa on ollut mukava virkata. Odotan myös innolla pääsiäistä!

April

2011-04-01T18:59:00.002+03:00

Näillä keleillä valkopyykki kuivuu ja kirkastuu ulkosalla... nimittäin mennään jo huhtikuussa. Varma kevään merkki on myös teehetki uuden ystävän seurassa ulkokuistilla, kylläkin vielä villapeittoon kääriytyneenä. Haaveilin kevätauringon paisteessa Provencen laventelipelloista ja Ranskan keväästä, sillä matkaan on enää kaksi kuukautta.

Aloittelin vuosi sitten virkattua tyynynpäällistä värikkäistä pölpyröistä. Tyyny eteni jo vaiheeseen, jossa yhdistelin pyörylät toisiinsa ja jostain syystä en tykännytkään lopputuloksesta. No, siellä se kaapissa odotteli vuoden verran ja tänään viimein kaivelin sen esille. Pidän kovin lankojen värimaailmasta, joten halusin jatkaa siitä jotain. Päätin purkaa tyynytekeleen ja tehdä lappusista keväisen hienosteluhuivin itselleni.

Mekko Mykkyrä

2011-03-30T21:50:00.004+03:00

Nyt hieman vaaleanpunaisissa tunnelmissa. Kävin eilen katsomassa pikkuruista prinsessaa, joka oli vasta kolmen viikon ikäinen. Voi sitä suloisuutta ja tuhinaa. Vein tuliaisina pikkuruisen mekon, jonka ompelin Hannah-tunikan kaavalla ruusunkukista ja pinkeistä palleroista. Kavensin kaavaa ja vielä lyhensinkin, mutta vielä pikkuneiti saa kasvaa tähän mekkoon. Kenties se on sopiva sitten ensi keväänä. Mukaan laitoin vielä virkkaamalla päällystämäni henkarin.

Kevätkelit ovat nyt parhaimmillaan. Pari seuraavaa päivää onkin vapaata, joten taidan hypätä huomenna suksien päälle ja lähden nauttimaan auringosta jäälle. Valoterapia tulee tarpeeseen.

Unessa

2011-03-26T19:53:00.002+02:00

Olen kuluneen viikon jäljiltä väsynyt. Tuntuu, että jalatkin on tehty betonista ja päässä vain humisee. Vetäydyin päivällä peiton alle ja makasin siellä monta tuntia välillä nukkuen ja välillä horrostaen. Halusin vain hiljaisuutta, mutta kissa-neiti ilakoi ympärillä. Kiskoi itsepäisesti laatikosta kuplamuovit ja juoksenteli iso palanen suussaan ympäriinsä. Sitten katseli ympärilleen mitä seuraavaksi keksisi. Ja välillä piti vain päästä mahan päälle nukkumaan.

Taidan vetäytyä tänään ajoissa yöpuulle, että huominen vapaa olisi hieman virkeämpi. Tuntuu unta vielä riittävän. Iltapalaksi kuitenkin paahtoleipää, levitettä ja omenahilloa, joka on nyt suosikkini teen kanssa. Peruja viime syksyiseltä Lontoon reissulta.

Olipa kerran Punahilkka...

2011-03-23T21:19:00.004+02:00

Olipa kerran hassu pieni Punahilkka, joka syntyi värikkäistä tilkuista, huovasta ja pehmoisesta vanusta. Sillä oli toinen suupieli vienossa hymyssä ja vihreät silmät tuikkivat ilosta. Punahilkan tehtävänä oli ilahduttaa pientä Hilja-tyttöä, jolla oli 1-vuotissyntymäpäivä. Kaulaansa koristamaan Punahilkka valitsi suloisimman ruudullisen nauhansa ja jalkaansa hauskat pilkulliset sukkahousut... ja juhlan kunniaksi hän puki päälleen kauneimman punaisen mekkonsa, joka oli koristeltu valkoisella kauluksella. Syntymäpäiville Punahilkka matkusti posteljoonin kyydissä suloiseen paperiin käärittynä, pitsisellä koristeella somistettuna.

Vinkkiä tähän veikeään pehmohahmoon löysin täältä.

Kaunis päivä

2011-03-19T18:45:00.000+02:00

Hiirenkorvia on odoteltu. Oksat olivat parisen viikkoa maljakossa ennenkuin pikkuruiset nuput avautuivat. Joten pitkä matka on vielä kesään, vaikka kovasti sitä jo kaivataan. Lämmintä ja aurinkoa. Ensi kesäksi on ihania suunnitelmia... Ranskan matkaa, pihakirppistä ja kesäteatterin lavastusta. Pääsen myös ystävän häihin valokuvaajaksi. Kunnon kamera vain aiheuttaa päänvaivaa. Ei sentään pokkarilla hääpotretteja oteta.

Ostin helmililjan pöydälle. Nuput ovat juuri avautumassa. Myös lisääntyvä valo tuo energiaa, sillä töissä on menossa nyt huiske ja hulina. Iltaisin on aina naattiolo. Koitan ohella näpertää kuitenkin synttäri- ja varpajaislahjoja. Esittelen niitä sitten valmiina.

Pöydällä odottavat myös Eat, Pray, Love - kirjaversiona ja leffana. En tiedä kummasta aloittaisin.

Torstai-aamun tuumauksia

2011-03-10T10:31:00.007+02:00

Tänä aamuna tuuli pyyhkii pitkin hankia. Oikein myrskylukemia ovat luvanneet. Eipä houkuta tuommoinen ilma, mutta vaatetta on vain laitettava sen mukaan. Pakkasin aamutuimaan kissan autoon ja kävimme eläinlääkärillä tikkien poistossa. Neiti oli oikein reipas, vaikka pikkuisen piti nestettä poistaa haavan ympäriltä. Muuten parantuminen on sujunut hyvin. Nyt jo köllötellään tyytyväisenä piirongin päällä... vain ulkona tuulta vastaan taistelevat talitiaiset häiritsevät välillä kissan unta.

Purkeissa kasvaa petunioita, astereita ja apinankukkia. Varma tulevan kevään merkki. Mennään kuitenkin jo maaliskuun puolessa välissä. Vielä yhdet lapaset ovat työn alla... vihreitä kukkia keväthuumassa. Jos en ehdi tänä talvena pitämään, niin ovatpahan ensi syksyksi odottamassa. Lääkitsen itseänä lämpimällä teellä ja Carmolis-tipoilla. Kurkkukipu on pitänyt otteessaan jo viikon ja tuntuu, ettei omat konstit riitä. Mutta periksi en anna.

Pakkailen kassin. Nappaan avaimet. Työpäivä on vielä edessä.

**Edit: Anteeksi, lapasen ohje jäi epähuomiossa pois. Eli tässä linkki Ravelryyn.

Tyynykasan keskeltä

2011-03-07T19:31:00.000+02:00

Tyynyjä ei voi koskaan olla liikaa. Niiden keskelle on mukava hautautua ja tehdä pesä. Meillä kissakin innostuu aina kasasta tyynyjä, sillä niiden keskellä on mukava vetää rallia. No, siivouspäivänä olen ehkä tyynyvuoren keskellä erimieltä. Kuitenkin Tilda-kankaat päätyivät keväisiksi tyynyiksi, sinne viime keväisten keltaisten pehmisten joukkoon. Nyt oli tarvetta keväisille fiiliksille ja raikkaille väreille. Jämätilkuista syntyi taas korvikset... mutta suloiset sellaiset :)

Lintukoto

2011-03-05T17:59:00.005+02:00

Vapaapäivä = siivouspäivä. Ja mikäs sen mukavampaa, kun on päivän touhuillut, niin köllähtää torkkupeiton alle kirjan tai kannettavan kanssa ja ympäristössä tuoksuu puhtaalta. Kevät hiipii kotiin myös uudistuvan värikartan kanssa. Juu, nyt tarvitaan taas keltaista ja vihreää. Huomenna täytyykin ommella uusia tyynynpäällisiä.

Minulle esitettiin toivomus uusista lintu-korviksista, joten niitä valmistui pieni erä. Monessa värissä. Ja mukana on hauska lintukotokin. Lisäilen niitä pikkuhiljaa tuonne korut-välilehdelle ja Etsy-kauppaan.

Hiphei. Arvontakin on nyt päättynyt. On ollut mukava seurata miten erilaisia suosikkeja teillä on ollut. Tänään netin arvontakoneen kautta onnetar suosi Hannalooran kommenttia: "Innolla mukana ihanassa arvonnassa! Minun suosikkini ovat Annabellat... Ihanat ja ihana blogi sinulla myös! :)" Laitahan Hannaloora sähköpostia, että laitetaanko postipojan matkaan Annabella-korvikset... vai kenties jotkut muut suosikkisi. Ja kiitos kaikille osallistujille ihanista kommenteistanne!

Kevään kynnyksellä

2011-03-01T19:29:00.004+02:00

Blogi on jäänyt viime aikoina ihan heitteille, mutta täällä taas ollaan. Kalenterissa on vaihtunut jo maaliskuu ja se toi tullessaan aurinkoa ja keväistä mieltä. Viime aika on mennyt töissä, pikaisella, mutta ihanalla Oulu-visiitillä sekä ystäviä ja tärkeitä ihmisiä tavatessa... on käyty valokuvanäyttelyssä ja höpötelty kuulumisia herkkujen ja teekupposten äärellä. Ja välillä olen vain käpertynyt peiton alle väsymyksestä, mutta nyt taas riittää virtaa.

Poissaollessani on tapahtunut myös ihanainen yllätys... blogin vierasmäärä on ylittänyt jo reilusti 200 000 rajapyykin. Kiitos siitä kuuluu teille rakkaat kävijät! Haluankin palkita teidät nyt arpajaisilla, jossa voittaja saa palkinnoksi yhdet Ninuska-korvikset, jotka voi valita tuolta ylhäältä Ninuska-korut -välilehdeltä. Olenkin lisäillyt sinne suloisia uutuuksia, joten niitä kannattaa käydä kurkistamassa sieltä. Ja arpajaisiin pääset mukaan jättämällä kommenttia, jossa kerrot mitkä korviksista ovat sinun suosikkisi. Osallistumisaikaa on lauantaihin 5.3. saakka.

Pieni kissa-potilas on tänään toipilaana. Neiti Inkeri kävi eilen leikkauksessa ja päivä menikin nukutuksesta toipuessa. Ikävä kyllä yksi tikeistä oli yön aikana revennyt ja aamulla piti käydä uusi reissu... ja taas saatiin uusi nukutus. Nyt on sulamattomia tikkejä, antibioottikuuri ja kauluri. No, kaulurin suhteen vielä odotellaan, josko tikit saisivat olla ilman sitä rauhassa. Muuten kissa on ollut oikein reipas ja ruokakin on jo maistunut. Joten eiköhän toipuminen ole hyvällä alulla.

Pakkasilla

2011-02-18T17:28:00.001+02:00

Kenties kohta punaisen värin kiintiöni on täynnä, sillä aurinko kutkuttelee mukavasti ikkunan takana. Mutta vielä on lumetta se paiste, nimittäin lähes -40 asteen pakkaslukemat aamuisin pitävät tunnelman talvisena. Lisääntynyt valo on saanut kuitenkin aikaan siivousintoilun... eilen tuulettelin päivän petivaatteita ja kannoin ulos koko vaatekaapin sisällön. Hus hus pölyt ja tukala ilma. Ja taas olisi kirppisvuorollekin tarvetta.

Sisustuslehtiä selatessani huomaan kaipaavani jo raikkaampia värejä. Kohta on taas vihreän aika. Tämän kuukauden teemana on ollut myös, että keskeneräiset projektit pitäisi tehdä loppuun ennenkuin uusia saa aloittaa. Olenkin ommellut muutamia neulatyynyjä ja virkkaillut. Vielä odottaa tekemistään pari Tilda-enkeliä, muutama virkkaus sekä ne ikuisuusneuleet. No, katsotaan miten pitkälle tällä periaatteella mennään.

Ja Inkeri-terveisiä... eläinlääkäriaika piti perua, koska kurnutus palasi entistä voimakkaampana. Nyt on ollut tarvetta jo yöllisillekin marmatuksille. Mutta sittenpäs se nukuttaa mukavasti päivällä.

Sinisiä ajatuksia

2011-02-07T18:24:00.001+02:00

Tällä erää syntyi hiukan sinistä. Amy Butlerin Memento in Midnight-kankaasta tuli viimein mekko... joo, tiedän, että näitä alkaa olla jo aika monia. Mutta tästä syntyi yksi parhaista. Kankaan suurien kuvioiden takia kohdistaminen oli hankalampaa, eikä kangasta riittänytkään hihoihin. Siispä yhdistelin mukaan hiukkasen ruutukangasta ja yksityiskohdaksi polvekenauhaa. Tykkään kovin tästä tunnelmallisesta kankaasta sekä mekon slaavilaishenkisestä ilmeestä. Ja mielestäni ruutukangas piristää kokonaisuutta.

Sain tänään ne silmälasit. No, hieman on opettelua näiden kanssa. Ensimmäiseksi ajoin autolla autotallin seinään, koska etäisyydet olivat hieman hakusessa. Onneksi ei mitään vakavaa, sillä vauhti oli hiljainen ja rekisterikilpi vaan tömähti... joten nauruksihan se meni. Mutta jospa se tästä pikkuhiljaa.

Viikonlopun yli meillä asusti kurnuttava Inkeri. Neidin kauan odotettu mouru alkoi viimein ja se ilmeni onneksi lievänä. Kurinaa, purinaa ja lattialla kierimistä. Kissa oli todella lutuinen sekä hellyydenkipeä. Itse mouruaminen jäi vähemmälle ja yötkin menivät hiljaisuuden vallitessa. Kuitenkin tänä aamuna paikalla oli taas Neiti-Oma-Itsensä... se villikko, joka saattaa leikin tiimellyksessä tarrata vaikka jalkaan. Tuumasin jo hänelle, että olisi ollut kiva, jos luonne olisi edes hiukan tasaantunut. Mutta ei, meno on taas samaa vanhaa.

Korupajalta

2011-02-01T13:23:00.003+02:00

Identiteettikriisi

2011-01-31T16:13:00.002+02:00

Tämä päivän tuomio oli, että tarvitset silmälasit. Köh, että mitä? Enkös minä olekaan ikuisesti nuori ja tarkkasilmäinen... kun hyvin vielä lanka sujahtaa neulansilmään? Mutta silmiä kyllä särkee. Olen siis jo pidempään valitellut kipeistä silmistä ja viimein oli aika mennä näöntarkastukseen. Olen aina kuvitellut, että minulla on niin hyvä näkö, etten tarvitsisi silmälaseja. Mutta toisin kävi. Näössä ei sinänsä ole paljon vikaa, mutta silmä ei ehdi tarkentamaan tarpeeksi nopeasti läheltä kauas ja takaisin. Ja juu, sitä hajataittoakin. Eli ikä -köhköh- näkö!

Nyt täytyy vaan tuumata, että millaiset kakkulat haluan naamaa koristamaan. Niitähän sitä tuijotellaan peilistä useampi vuosi. Eli tarvitaan iso mukillinen teetä ja pala mustikkapiirakkaa... että sulatellaan tätä asiaa.

Kirjoneulesukat

2011-01-29T21:28:00.001+02:00

Kirjoneuleisiin hurahtaneena en voinut vastustaa näitä Odd Mollyn söpöjä polvisukkia. Sain ne postissa viime viikolla, vaikka sukat ovat syksyn 2010 mallistoa. Olin onnekas, kun satuin saamaan ne vielä omakseni. Odottelin näitä jo jouluksi, mutta ei haittaa vaikka ne tulivat hieman jälkikäteen... puna-valkoinen väriyhdistelmä sopii hyvin uusiin lapasiini.

Neiti Inkeri alkaa olla jo täysikasvuinen, sillä 10 kuukautta tuli juuri täyteen. Eipäs meidän taloudessa ole ennen näin touhukasta kissaa ollut. Joka puuhassa pitää olla mukana. Ja touhu-neiti tuntee hyvin myös oman arvonsa, sillä herkästi loukkaannutaan, jos joku vaikka erehtyy hänelle nauramaan. Mutta ensimmäistä mourua täällä vielä odotellaan.

Kirjoneulelapaset

2011-01-28T19:51:00.002+02:00

Kirjoneuleet... juu, ne ovat nyt mielestäni kuuminta hottia. Tahtoisin pipoa, lapasta, paitaa ja sukkia. Kaikkea kivaa, mitä neuloa saattaa. No, tietenkään minä tumpeloneuloja tällaisia osaa, mutta onneksi on ihana äiti.

Tein taas löytöjä kirjaston aarteistosta ja se on Eva Maria Lesznerin Kirjokintaita ja -myssyjä kirjanen vuodelta 1982. Kirja sisältää toinen toistaan ihanampaa ohjetta kauniisin kirjoneulelapasiin. Tällaiset valmistuivat ensimmäisenä. Puna-valkoisena. Ja mielellään otamme lisää ohjeita vastaan. Jos sinulta löytyy ohje mielestäsi maailmaan kauneimpiin kirjoneulelapasiin tai -sukkiin kuvalla ja mallipiirroksella, olisin kiitollinen, jos haluat jakaa sen meillekin. Ohjeita, linkkejä ja vinkkejä voi lähettää minulle myös sähköpostilla.

Sitten toukokuussa...

2011-01-24T18:09:00.001+02:00

Kuvat: Elgarboard

... matkakohteena Pariisi ja Nizza :)

Hempistelyä

2011-01-22T12:53:00.001+02:00

Nyt on menossa tämmöinen todellinen hemppisvaihe. Ruusunkukkia ja vaaleanpunaista. Ompelin oikein suloisen pussukan kankaasta, joka on peräisin alkuperäisen Ihana Livingin ajoilta Kuopiosta. Olen vaalinut kangasta aarteenani ja päätin nyt viimein ommella siitä jotain. Ja pussukkahan siitä nyt tuli. Laitoin sen tuonne Ninuska-tekstiilien puolelle, jos joku haluaa saada sen omakseen. Itsellä alkaa olla kassia ja pussukkaa kaapit täynnä, mutta niitä on vaan niin mukava aina tehdä.

Viikonloppuvapaa menossa. Innostuin taas noista koruhommista, joten taidan näperrellä niitä tässä parina päivänä. Jos jotain uutta ja ihanaa keksisi. Katsotaan nyt mitäs saankaan aikaan :)

Nappikorviksia

2011-01-20T14:35:00.000+02:00

Tilkkulaatikkoni pursuaa pieniä kangaspaloja, joten tein pienen erän kangaspäällysteisiä nappikorviksia. Ystävänpäivään on enää vajaa kuukausi, joten nyt on aika hankkia pienet muistot tärkeimmille ystäville... tai hemmotella itseään. Napin halkaisija on 16 mm ja korviksen kanta on nikkelitön. Lisäsin tuonne ylös Ninuska-korut välilehden, josta näitä voi tilata omakseen.

Puna-valkoista

2011-01-18T21:25:00.000+02:00

Teki mieli jotain sievää. Ja puna-valkoista. Kaivelin pitkästä aikaa esille Tanya Whelanin Ava-laukun kaavan, joka on itseasiassa käännettävä malli. Kankaiksi valitsin reipasta pilkkua ja hempeää vuorikangasta. Jämäpaloista syntyi mukava kukkanen kassin koristeeksi. Tässä sopii kulkemaan mukana kaikki se tavara, jota päivittäin tarvitsee ja sisäosan pikkutasku pitää tallessa avaimet ja kännykän.

Ensimmäisen version samaisesta kassista tein parisen vuotta sitten, ja ehdin jo unohtaa kuinka työläs tämä suloisuus voi olla. Kahvojen kanssa nyhräsin taas useamman tunnin, koska ne pitää harsia ensin käsin, että ommel osuu ulko- ja sisäpuolelta yhtäaikaa oikeaan kohtaan. Kirjoitin kaavan päälle itselleni muistutukseksi Post It -lapun, jossa kehoitan harkitsemaan kahdesti tämän kassin tekoa. Mutta lopputulos palkitsee aina.

Boutique Knits

2011-01-17T18:03:00.008+02:00

Oi joi, löysin tänään aivan ihastuttavan neulekirjan kirjastosta. Kirjolapasiin ohjeita etsiessäni käteeni osui Laura Irwinin Boutigue Knits: 20+ Must-Have Accessories (2008) -kirja. Tämä englanninkielinen neuleopus hurmasi minut täysin naisellisilla ohjeilla ja unenomaisilla kuvilla. Tässä kirjassa neulojia kannustetaan kokeilemaan uudenlaisia tekniikoita sekä tekemään asusteita persoonallisin ja romanttisin yksityiskohdin. Ehdoton suosikkini on toisen kuvan pitsinen Argyle Lace Hat, joka on viimeistelty päällystetyin napein. Vaikka luulin jo, ettei minusta neulojaa tullutkaan, tämä kirja saa harkitsemaan asiaa vielä vakavasti.

Taustalla muutes ihana kirppislöytöni... Laura Ashleyn metrinen kangaspala kahdella eurolla.

Mennään jo keskiviikossa

2011-01-12T18:10:00.001+02:00

Vuosi on lähtenyt kyllä vauhdikkaasti liikkeelle, koska en ole ehtinyt koneellakaan kuin piipahtamaan. Ja blogipäivitykset tökkivät erityisesti siksi, että valokuvien ottaminen ei onnistu näin pimeällä. Ainoastaan vapaapäivinä on mahdollisuus kaivella kameraa esille, jotta saa kohtuullisia kuvia. No, nyt ne vapaapäivätkin ovat menneet vilauksessa.

Hain vauhtia lisää piipahtamalla kummipojan luona Kuopiossa. Oli mukava vaihtaa hieman maisemaa ja ihana nähdä rakkaita ihmisiä. Lisäksi sain reissulta taas runsain mitoin ideoita ja inspiraatiota omiin tekeleisiin. Kummipojan äidin kanssa vaahtosimme innoissamme kuulumisten ohella uusista käsityöideoista ja ihastuin hänen virkkaamiin lumitähtösiin. Mukaan lähti myös ohje suussa sulavaan Mustikkakukkoon. Kolme-vuotiaan kummipojan kanssa lauloimme vielä joululauluja, leikimme Salama Mcqueenilla, teimme lumitöitä sekä pelasimme Nalle "Pyh" dominoa.

Ehdin onneksi nähdä myös kouluaikaisia ystäviä kaupungilla. Kierrokseen kuului perinteisesti kangaskaupat ja Nappi&nauha, joka on oikea näpertelijän taivas. Lisäksi herkuttelimme Kahvila Kanelissa vanhaa jazzia kuunnellen ja pöytälaatikkorunoutta lukien. Kahvilan kävijät ovat vuodattaneet sydänsurujaan vanhojen huonekalujen laatikoihin tai jättäneet jälkeensä sanoja, joilla ovat halunneet saada maailmaa paremmalle mallille.

Onnenhetkiä uudelle vuodelle

2011-01-02T11:53:00.004+02:00

Tuntuu vielä hassulta suussa sana 2011. En ole ehtinyt oikein sisäistämään tätä vuoden vaihtumista ja että porskutellaan jo tammikuussa. Loppuvuoden kruunasi pidempi työputki ja varmaan tällä pimeydelläkin on näppinsä pelissä väsymyksen suhteen. Haaveilen vain, että voisin köllötellä peiton alla kokonaisen päivän. Hyvän kirjan parissa. Mutta lauhtunut pakkanen ja kipeytynyt selkä kyllä velvoittavat ulkoilemaan ja liikkumaan. Ja jotain pitäisi päästä näpertelemäänkin... virkkaamalla tai ompelukoneen parissa.

Harmittaa, että loppujen lopuksi joulun aika on niin lyhyt. Olisi vielä ollut mukava nauttia kaikesta siitä tunnelmasta, jota jouluun liittyy. Piti tehdä myös päätös, että joulukuusi viedään pois huomenna. Kissa-neiti on pärskinyt siihen malliin tässä viime päivinä, että epäilen sen olevan kuuselle allerginen. Muuten se ei onneksi ole osoittanut sairastamisen merkkejä, sillä matot ovat jatkuvasti kasassa entiseen malliin. Mutta jos aivastelu jatkuu, täytyy kyllä ottaa yhteyttä lääkäriin.

Päätin ilahduttaa teitä jatkossa suuremmilla valokuvilla. Ettei tarvitse ihan pienistä tihrustaa. Ja tietenkin haluan toivottaa kaikille paljon onnea ja ilonhetkiä uudelle vuodelle 2011!

Joulun kynnyksellä

2010-12-23T14:44:00.015+02:00

Ilmassa on jo kuusen tuoksua ja jouluvalmistelut alkavat olla pikkuhiljaa paketissa. Hieman oli jännitystä ilmassa siitä, miten Kissa-neiti suhtautuu joulukuuseen ja koristeisiin. Mutta oikein nätisti on osattu olla. Pikkaisen piti tassulla kiikuttaa palloja, mutta muutaman kieltosanan jälkeen kuusi koristeineen on saanut olla rauhassa.

Huomenna suunnistamme perinteiseen joulun viettoon mummolaan. Laiskottelemme ja herkuttelemme sydämen kyllyydestä. Tärkeää on myös ulkosaunassa kylpeminen sekä tietenkin yhdessäolo. Ja jospa se joulupukkikin piipahtaa illalla.

Kaikille oikein rauhaisaa joulunaikaa!

Pitsinen paperikuusi

2010-12-21T17:48:00.026+02:00

Jos lahjat on jo paketoitu sekä piparit paistettu ja tuntuu, että vielä olisi aikaa mukavalle pikkuaskartelulle, niin minulla olisi tässä idea. Nimittäin paperista leikattu pitsinen joulukuusi. Sain ohjeen työkaveriltani ja näiden parissa olen nyt puuhastellut muutaman tovin. Pystyssä on kohta koko kuusimetsä. Tämä on myös oivallinen viedä joulutervehdyksenä vaikka joulukukan sijasta.

Jälleen yksi mekko

2010-12-17T21:42:00.010+02:00

Tämä tunikamekon-kaava on kyllä paras. Taitaa olla jo viides mekko, jonka olen ommellut. Kaava on siis otettu vanhasta suosikkimekostani ja koko on juuri siksi täysin sopiva. Tässähän tuntee itsensä ihan kelpo-vaateompelijaksi, kun tällä samalla kaavalla mennään. Valitsin kankaaksi nyt talvisemman villasekoitekankaan, jossa on mukana sopivasti tekokuitua. Näin mekko ei ole aina pepun kohdalta rutussa... kuten istumisen jälkeen puuvillakankaat yleensä tahtovat olla. Helman mittakin on sopiva housujen kanssa pidettäväksi, mutta kaikkein paras valkoisten saappaitteni, jotka kieltämättä muistuttavat luistimia.

Joulutervehdyksiä

2010-12-16T09:19:00.001+02:00

Tänä jouluna joulukorttien teko jäi hieman viime tippaan. Mutta ehdin kuin ehdinkin tehdä ne ajoissa valmiiksi. Olen pyrkinyt joka joulu tekemään ainakin osan korteista itse. Tänä vuonna päänvaivaa aiheutti eniten hukassa ollut idea... tuntui, etten keksi mitään hauskaa aihetta. Piparitalosta innostuneena halusin kortteihini pipareita ja vieläpä talon muodossa. Hieman piti netistä vielä vinkkiä etsiä ja tuloksena olivat nämä pikkuruiset mökit lumikuorrutuksella. Luulin ensialkuun keksineenä helpon mallin, mutta kyllähän piirtämisessä ja värittämisessä vierähti hetki jos toinenkin. Mutta eiköhän se ollut vaivan arvoista.

Piparkakkutalo

2010-12-14T21:39:00.006+02:00

3. adventti

2010-12-12T17:11:00.009+02:00

Pitkä viikonloppuvapaa menossa. Neljä päivää. Joulunajan valmistelut pitää saada mahdollisimman valmiiksi, sillä työt pitävät kiireisenä seuraavat pari viikkoa.

Tänään on kierrelty joulumyyjäisissä. Löysin mm. kauniin vohvelikankaasta tehdyn essun, joka oli kirjailtu vanhan ajan malliin. Muistan, kun vohvelikangaspyyhkeitä tehtiin ala-asteella.
Myös piparitalo on valmistumassa. Osat odottavat pöydällä paistettuina koristeiden kuivumista. Huomenna on talon pystytyspäivä.
Fiilistelen täällä joululauluilla.
Herkkuja on tullut syötyä... ainakin piparitaikinaa. Huomaan, että Inkeri-neidinkin posket alkavat mukavasti pyöristyä. Tosin talvikarva on vahvistunut pakkasten myötä.
Päiväunet piti ottaa pidemmän kaavan mukaan.
Joulukortti-show odottaa vielä valmistumistaan.
Illalla on perinteinen Kauneimmat joululaulut -tapahtuma. Siitä alkaa virallinen jouluaika.

Kuin karkkikaupassa

2010-12-11T19:20:00.002+02:00

Joulukuun alku on mennyt työkiireiden parissa. Mutta miellyttävissä sellaisissa. On ollut oikein mukava palata vanhaan työhön. Pikkaisen on pitänyt asioita pinnistellä muistin sopukoista, mutta siellähän ne ovat olleet hyvässä tallessa... kuin en olisi ollut lainkaan poissa. Myös näitä työkavereita olen kaivannut, siispä oikein mukava talvi on tiedossa.

Huomaan, että minun joulusta on tulossa aika karkkimainen. Ei suinkaan sillä, että olisin ahminut suklaakonvehteja. Vaan kankaat, joita olen valinnut ompeluksiini, ovat herkullisen värisiä. Punaisen, valkoisen ja vaaleanpunaisen yhdistelmät ovat kaikkein houkuttelevimpia. Tein pari Tilda-luistinta joulusukiksi. Leikkasin itse myös luistimen terät vanerista kuviosahalla. Näihinkin valitsin kankaat, jotka ovat kuin suoraan karkkikaupan hyllyltä. Ja joulun kruunaa tietenkin siivouksen jälkeen puhtaalle lattialle levitetty vadelmainen matto.

Jouluinen kranssi

2010-12-01T17:45:00.008+02:00

Tein muutamia katajakransseja ovikoristeiksi. Keräsin katajat jo sulan aikana talteen ja viimein oli aikaa istahtaa sitomaan näitä perinteisiä joulukoristeita. Käytin kranssin pohjaan kieputettua sanomalehteä ja sidoin katajat pieninä nippuina ohuella rautalangalla. Koristeet ovat Tiimarin valikoimista, mutta laitoin mukaan itsemaalattuja käpyjä. Sain jo yhden onnelliseksi, kun vein lahjaksi tällaisen joulutuliaisen.

Nyt on aika laittaa arvonta päätökseen. Suoritin arpomisen perinteiseen tapaan paperilappusilla ja mukana oli tietenkin Nti Samettitassu virallisena valvojana. Onnetar suosi tänään Hannahia blogista Lehmuskujalla. Lähetä Hannah sähköpostilla osoitteesi, niin laitan sinulle paketin pikimiten postiin. Kiitos kaunis kaikille osallistujille!

Pakkanen nipistää poskia

2010-11-29T19:35:00.009+02:00

Tänä aamuna mittari seisoi 26 pakkasasteessa. Vaikka kylmä ilma tuntuikin kangistavalta, keli oli mitä mainioin tuuletella mummolan mattoja ja peittoja. Päätimme olla hyvissä ajoin liikkeellä ja siivoilimme vanhaa rintamiestaloa joulukuntoon. Suku kokoontuu taas saman katon alle viettämään perinnejouluaan. Nyt kukin voi keskittyä omiin puuhasteluihin kotonaan, kun yhden huushollin lattiat on kuurattu tulevaa juhlaa varten.

Laitoin blogiin uuden välilehden eli Ninuska-tuotteet. Sinne voi aina kurkistella ja bongata uusia juttuja, joita on mahdollista tilata omakseen. Ompelukone surisee nyt ahkeraan tahtiin.. eikä tekisi mieli tehdäkään muuta kuin ommella. Päivittelen sinne silloin tällöin uusia tuotteita, joita voi tilata minulta sähköpostitse.

Puhaltaa muutoksen tuulia

2010-11-27T14:33:00.011+02:00

Kylmä tuuli on pyyhkinyt pitkin maan pintaa viime päivinä. Mieli on tehnyt vain vetäytyä sisätiloihin... taas koukuttava kirja on kesken ja haluaisin koko ajan käpertyä sen seuraan.

Tänään oli viimeinen työpäivä nykyisessä työssä ja keskiviikkona palailen vanhoihin hommiin matkailualalle. Tein tämän ratkaisun ihan omasta vapaasta tahdosta ja olen täysin tyytyväinen tähän päätökseen. Sain tässä puolen vuoden aikana hyvän työkokemuksen hää- ja juhlapukujen myynnistä, lahjatavaroista, langoista sekä Marimekosta. Kaikki sopivasti saman katon alla. Mutta nyt aika kääntää taas uusi sivu ja katsastella mitäs tässä nyt tapahtuu.

Ostin Etsystä hauskoja kirjasinleimoja joulukortteja varten. Kortti-idea on kylläkin vielä ihan hakusessaan, mutta ehkä minä vielä mutustelen sitä mielessäni muutaman päivän. Eiköhän sitä jonkinlainen mukavaa ajatus synny joulutervehdyksiksi. Pitää kuitenkin varata muutama ilta niiden tekemiseen. Tuntuu tämä aika taas rientävän niin vauhdilla, että kohtahan on jo joulukuu.

Lensi maahan enkeli

2010-11-25T18:42:00.007+02:00

Tykästyin sitten niin näihin Tilda-hahmoihin, että niitä piti tehdä lisää. Tällä kertaa syntyi kaksi enkeliä. Ne eivät ole vuodenaikoihin sidoksissa, vaan enkeleitä voi pitää esillä ympäri vuoden. Työn alla on vielä muutama tonttu ja enkeli lisää. Osa näistä on päätymässä pukinkonttiin, vaikka tekeminen on todella pientä näpräämistä ja tekemiseen kuluu aikaa. Mutta hyvissä ajoin olen onneksi liikkeellä... ja tällainen näpräys on niin minun juttu.

Myös Tilda -kankaat itsessään ovat kuin karkkia. Niitä voi hyödyntää niin moneen ompeluprojektiin. Ainakin uusi meikkipussukka on itselle saatava. Kankaita ja muita Tilda-juttuja löytyy mm. Tarjan suloisesta Pikku Iidan Puodista, josta olen itse niitä tilaillut. Sieltä tilaukset toimitetaan niin kauniisti pakattuna, että niitä avatessa tuntuu kuin aina olisi joulu.

Pakkasesta puhtia

2010-11-22T19:03:00.011+02:00

Tänään maailma näytti erityisen kauniin väriseltä. Pimeä vuodenaika luo ympärilleen upeita sinisen sävyjä pitkin päivää. Marraskuu on lisäksi saanut valkoisen lumipeitteen ylleen ja kuura heijastaa vähäisen valon ympärilleen. Valokuvat on kuitenkin otettava vapaapäivinä, että ehtii napata mukaan hiukkasen päivänvaloa.

Aiemmin pimeys on tuntunut lannistavalta. Tänään kävelin töistä kotiin ja ihastelin suuria lumihiutaleita, jotka tipahtelivat rauhalliseen tahtiin tummenevalta taivaalta. Askel oli kuitenkin hämärästä huolimatta reipas... viime aikoina on ollut paljon puhtia ompeluksiin ja näperryksiin. Kotiin täytyy oikein kiirehtiä, että ehtii hyödyntää illasta aikaa omille harrastuksille. Ideoita olisi enemmän kuin aikaa toteuttaa. Mutta ei pidä tehdä asioista pakkopullaa, vaikka moni projekti odottaa keskeneräisenä. Nyt ensi alkuun täytyy saada jouluvalmistelut mallilleen ja paketit pukinkonttiin. Jospa tämä puhti jatkuu uuden vuoden puolellakin. Ja mikä parasta, kerrankin kaikki omat kankaat, kirjat ja langat ovat yhdessä osoitteessa, aina saatavilla.

Ja pienenä muistuksena... Tea time -keittiöpyyhkeen arvonta jatkuu edellisessä postauksessa.

Teen aika

2010-11-21T15:10:00.010+02:00

Painoin pitkästä aikaa pienen erän keittiöpyyhkeitä. Värinä jouluinen puna-valkoinen. Minulle jäi opiskeluajoista hieman kankaita sekä kankaanpainovärejä, joten päätin käyttää ne nyt hyödyksi. Jatkossa näiden tekeminen onkin haastavampi homma tilan ja materiaalien puutteen vuoksi. Mutta nyt pyyhkeitä on taas saatavilla. Jos mielesi tekee puuvilla-pellavaista teekuppi-pyyhettä omaksi tai haluat sujauttaa sellaisen pukinkonttiin, niin laita minulle sähköpostia ninuskan(at)luukku.com. Keittiöpyyhkeen hinta 16 euroa sisältäen postituksen.

Hei, nythän minä keksin. ARPAJAISET! Niitä ei olekaan järjestetty pitkään aikaan. Ja niitä on taidettu ennenkin pitää keittiöpyyhkeiden merkeissä. Eli mennään perinteiseen tapaan... jättämällä viestiä kommenttiosioon pääset mukaan kokeilemaan onneasi ja voittaja saa omakseen jouluisen keittiöpyyhkeen. Suoritan arvonnan 1. joulukuuta. Kaikille kovasti tsemppiä mukaan! Kissa-neiti, joka halusi kovasti auttaa taas valokuvauksessa, toimii varmasti mielellään onnettarenakin... ainakin, jos arvonta suoritetaan perinteiseen tapaan rapisevilla paperilappusilla.

Rakas joulupukki...

2010-11-20T18:05:00.010+02:00

Olen ollut hyvin kiltti ja ahkera tänä vuonna. Toivoisin, että tänä jouluna paketista löytyisi Kirjo punaista, valkoista, sinistä -kirja. Se on hauska ristipisto- ja kirjontakirja, jossa on paljon ohjeita pieniin käsitöihin... suloisin kuvin varustettuna. Kirja on neljän ranskattaren tuotos ja se on ilmestynyt tänä vuonna. Väreittäin jaettuja ohjeita löytyy mm. joulukoristeisiin, pyyhkeisiin, lautasliinoihin, tyynyliinoihin sekä kasseihin. Olisin niin iloinen, jos saisin tämän omakseni.

Niin... ja uusi yöpaitakin olisi kiva.

Tiistai on hyvä päivä

2010-11-09T09:06:00.006+02:00

Uusinta Tildaa

2010-11-06T11:07:00.011+02:00

En tiedä kokeeko joku, että on vielä liian aikaista, mutta minä aloitin jo. Jouluhömpötykset nimittäin. Sain sattumalta käsiini Tildan ideavihkosen Tildan Juleideer ja siitä se lähti. Kirjan karamelliset ja värikkäät kuvat, herkulliset kankaat sekä runsaat koristelut hurmasivat minut täysin. Kirjanen on täynnä toinen toistaan kutkuttavampaa ideaa, joita haluaa kokeilla. Ja punainen kaikkine sävyineen kuuluu ehdottomasti myös minun jouluuni. Tietenkin tässä ajassa parasta on se odotus ja suunnittelu, mutta täytyy myös sallia pelkkä unelmointi... kaikkea ei ole pakko toteuttaa.

**Edit: Siis kirjanen on ilmestynyt käsittääkseni viime vuonna, mutta minulle tämä oli aivan uusi löytö. Innostun Tildasta aina näin joulunalla.

Ruusun aika

2010-11-04T20:07:00.015+02:00

Tässä tulee nyt ohje edellisessä postauksessa esittelemääni ruusuun. Se on oikein mukava lisä joulupukinkonttiin menevään pipoon tai vaikka takin rintamukseen. Varsinkin, jos mukaan virkkaa ohutta heijastinlankaa. En ole aiemmin julkaissut virkkausohjeita, joten toivottavasti osaan kertoa asiat ymmärrettävästi. Ja toivon myös, että kuvista olisi lisäapua. Olen tehnyt malliruusun Mandarin Petit -puuvillalangasta ja käytössäni oli virkkuukoukku nro 3. Jos käytössäsi on paksumpi lanka, voit tehdä ensimmäisessä rivissä vähemmän silmukoita. Luvun pitää kuitenkin olla jaollinen kolmella.

1. rivi: Virkkaa 72 ketjusilmukkaa.

2. rivi: Virkkaa joka kolmanteen silmukkaan * pylväs, 2 ketjusilmukkaa, pylväs* aloittaen ensimmäisestä silmukasta. Eli toisin sanoen virkkaa ensin 3 kjs = 1. pylväs, 2 kjs ja 1 pylväs. Jätä väliin kaksi ketjusilmukkaa ja sitten toista *-* jatkaen näin rivin loppuun.

3. rivi: Virkkaa nyt jokaiseen pylväs-ketjusilmukka -renkaaseen 2 pylvästä, 2 kjs, 2 pylvästä jatkaen näin rivi loppuun.

4. rivi: Virkkaa nyt jokaiseen pylväs-ketjusilmukka -renkaaseen 6 pylvästä, joista muodostuu kukan terälehdet. Virkkaa jokaisen kuuden pylvään jälkeen yksi kiinteäsilmukka (kts. kuva). Voit rivin päättyessä katkaista ja päätellä langan. Sille kannattaa kuitenkin jättää sen verran pituutta, että voit tehdä sillä viimeistelyt.

Kiedo virkattu pitsinauha spiraaliksi, jolloin siitä muodostuu ruusun kukinto. Kiinnitä kukka pienin pistoin pohjasta, että se pysyy kasassa ja kiinnitä samalla hakaneula tai rintaneulapohja. Nyt se on valmis sulostuttamaan arkeasi :)

Violetti

2010-11-03T18:04:00.015+02:00

Violetin värin valokuvaaminen saa minut tuntemaan aivan avuttomaksi. Marraskuinen valo ja kamera vievät väristä lämmön ja saavat sen näyttämään aivan tummansiniseltä. Kuten näissäkin tunikamekon kuvissa kävi. Mutta nyt on tyydyttävä tähän vuodenaikaan näihin tuotoksiin. Mekon kangas on siis lämpimään taittuva violetti vakosametti, joka on oikein mukavan tuntuinen materiaali päällä. Se on ostos Iinun kaupasta. Mekon kaava on sama kuin kesäinen Marimekon tunikamekkoni. Käytän tätä usein housujen kanssa, kuten mekkojani yleensä. Mutta myös saappaiden kanssa se päällä on mukava tallustella.

Sain tuttuvalta uuden mallin virkattavaan ruusuun. Tämä on tällainen yhdessä illassa valmistuva kukkanen. Olen tehnyt näitä useamman värisenä Mandarin Petit langoista, mutta tottakai muutkin langat sopivat siihen mainiosti. Jos vain kiinnostusta löytyy, voisin koettaa kirjoitella ohjeen ylös ja julkaista sen täällä teidän muidenkin iloksi.

Tilda-tonttu

2010-11-01T19:23:00.010+02:00

Pianhan ne kurkkivat ikkunoiden takana. Ne punanuttuiset ja -takkiset kaverit. Innostuimme tyttöporukalla tekemään Tildan tonttuja ja enkeleitä. Itse en ole aiemmin Tilda-hahmoja tehnyt, mutta täytyy myöntää, että aika hauska tästä tyttösestä tuli. Olisihan tälle mukava tehdä kaveriksi poikaversiokin. Mekkokankaat löytyivät omista varastoista. Iinun ihanasta kaupasta olen essukankaan joskus hommannut ja nytkin ostin mukaani kaksi mekkokangasta itselleni. Ja juu, ompeluinnostus on palannut. Sain eilen valmiiksi violetin pilkkumekon, jonka esittelen hetimiten, kun vain valo riittää kuvaamiseen.

Napit ojennukseen

2010-10-26T18:55:00.012+03:00

Olen järjestellyt ompelupöytäni ympäristöä ja laitellut esille pieniä silmän iloja, jotka helpottavat myös ompelusten äärellä. Purkkeihin ja rasioihin on päässyt kertymään hurja määrä erilaisia nappeja sekä nauhoja, jotka ovat keskenään sulassa sekamelskassa. Aloitin urakkaa inventoimalla nappihankintani (niitä tällä ompelijalla riittää) ja lajittelemalla ne sieviin lasipurkkeihin värien mukaan. Pikkuhiljaa virkkailen jokaiselle purnukalle oman pitsisen kannen. Näin ne mukava laitella esiin hyllyn päälle.

Myös Neiti I on kovasti innoissaan tällaisista järjestelyhommista... varsinkin, jos hän saa leikittäväkseen sen kaikkein hienoimman napin.

Neuleisiin hullaantunut jahkailija

2010-10-24T18:02:00.017+03:00

Olen rönsyillyt nyt neulomusteni kanssa suuntaan jos toiseen. Pitsikaulaliina etenee varmasti, mutta liian hitaasti. Ohella hullaannuin jo palmikoista. Leikkelin lehdistä pienoista leikekirjaa kauniista malleista ja suloisista väreistä. Ja aloitin myös palmikkokaulaliinan, jos se edistyisi hiukan nopeammin. Mutta tämä malli puolestaan syö lankaa suunnattomasti. Joten tulin loppujen lopuksi siihen tulokseen, että päätin purkaa kuvissa alimmaisen tekeleen. Ja sitten aloitin taas uuden version... nyt puolestaan Novitan paksusta Crystal-langasta.

Sitten maailma pysähtyi, kun löysin Sandnesgarnin Mix Dame 0705-lehdestä aivan ihastuttavan pitsisen boleron. Tämä oli saatava. Saas nähdä kuinka neulojan käy, sillä tämä malli tehdään ohuesta Sisu-langasta ja puikoilla nro 3. Tavoitteena on saada työ mahdollisimman valmiiksi ennen joulukuun vaihdetta. Silloin vaihdan työpaikkaa ja neulomisen tukiopettajani on nykyisessä työssäni.

Ja minä, jos kuka, olen kova jahkaamaan värien kanssa. Maailmassa on niin paljon ihania värejä ja kauniita sävyjä, etten ikinä osaa päättää. Lankahyllylläkin seison useamman hetken ennen kuin osaan tehdä valinnan. Ja sitäkin pitää hetki pohtia, että oliko nyt varmasti oikea. Ja voitte kuvitella mitä tämä merkitsee kankaiden kanssa. Boleroa aloittaessani tuumailin luonnonvalkoisen, harmaan ja kanervan välillä. -"Luonnonvalkoinen on kaunis kuvan mallissa. Ja juhlallinen. Mutta osaanko minä sitä käyttää, kun sitä on todella vähän vaatekaapissani. Harmaa on aina turvallinen valinta, mutta onko se tässä mallissa liian tylsä. Menee idea koko jutusta. Ja kanerva, se on todella ihana sävy, mutta olenko keväällä enää samaa mieltä. " - Näitä sitten pyörittelin puoli päivää mielessäni. Ja nyt mennään kanervalla. Tehdään vaikka keväällä uusi.

Meillä vietetään vapaapäivää

2010-10-21T13:52:00.008+03:00

Taisi neulomisharrastus karata lapasesta, nimittäin neljä työtä on tällä hetkellä keskeneräisenä. Yksi kylläkin on saanut jo purkutuomion. Nappipurkit odottavat virkattuja kansia sekä muutama hengari päällyksiään. Mekon tekelekin makaa laatikossa valmiiksi leikattuna. Monta tehtävää oli vapaapäivälle, mutta kirjastossa käynti muutti suunnitelmat. Laitan ruuaksi herkkulasagnea ja sen jälkeen taidankin vetäytyä torkkupeiton alle ja koukuttua lukemiseen.

Hih. Ja nyt on uudet hiukset. Varmaankin kymmenes hiustenkasvatusurakka jäi taas haaveeksi.

Slipoveri

2010-10-17T16:23:00.010+03:00

Erityisen mukava viikonloppu Kuopiossa takana. Eilen kummipoikani täytti kolme vuotta ja juhlistimme sitä täytekakun sekä herkkujen kera. Synttäripaketista paljastui mm. neulomani palmikkoslipoveri, jonka sankari sai päälleen juhlan kunniaksi. Tämä on nyt neulomuskouluni kohokohta. Kokonainen vaatekappale.

Ensimmäisestä slipoverintekeleestä tuli liian pieni, koska minulla ei ollut ohjetta eikä sopivan kokoista mallia lähettyvillä. Pääntie oli aivan liian kapea ja pituuttakin puuttui. Mutta tästä toisesta versiosta tuli juuri sopiva. Ja tähän sain tehtyä jo hieman monimutkaisemman palmikon. Virkkailin slipoverin kaveriksi myös päällystetyn hengarin, johon sain laitettua taas mukavasti villalangan jämiä.

Ensilumi

2010-10-10T18:57:00.011+03:00

Jo aamusta asti taivas näytti synkältä. Kuin keräten kaiken kylmyyden ympärilleen, lupaillen sateita. Ja iltapäivällä yllätti kuuro, joka nakkeli maahan märkiä lumirättejä. Hetihän ne sulivat, mutta kyllä sitä voi jo ensilumeksi kutsua. Jippiaijei... kohta tulee talvi!

Pohjoinen tuuli on vaikuttanut mielialaankin. Ja ei suinkaan ahdistavasti, vaan siten, että kaivelin jo esille viime vuosien joululehdet. Niitä on nyt pitänyt pläräillä viikolopun ajan ja etsiä lehdistä inspiroivia juttuja. Tuntuu, että pikkuhiljaa on sallittua aloittaa tunnelmointi sekä suunnittelu. Eihän tässä ole kuin pari kuukautta jouluun. Myös kynttiläkausi on alkanut.

Olen kovasti yrittänyt houkutella esiin kauan kadoksissa ollut ompeluintoa. Järjestelin ompelutilan uudelleen ja koetan keksiä sinne mukavia pikkujuttuja. Jos vaikka aloittaisi nappien järjestelystä. Leikkasin myös Memento in Midnight -kankaan mekoksi, joten siitä ompelukset on ainakin aloitettava. Myös neulontakoulu jatkuu.

Memento in Midnight

2010-10-06T16:42:00.012+03:00

Uusin ihastukseni on tummansininen väri. Se on hiipinyt pikkuhiljaa elämääni aloittaen kangashankinnoista, langoista ja viimeisin on villakangastakki. Pitkän aikaa sininen oli pannassa, koska jossain vaiheessa siihen tuli yliannostus. Taisi olla farkkuaikaa, kun kaikki Iittalan astiatkin piti hommata koboltinsinisenä. Nyt kuitenkin innostuin tilaamaan Etsystä Amy Butlerin kangasta nimeltään Memento in Midnight. En vain vielä tiedä mitä tästä folkkis-henkisestä kankaasta syntyy… koristetyynyjä vaiko mekko. Mutta pidän kovin sen sävyistä.

Löysin pienen tihulaisen teekupiltani. Karhealla kielellään se lipitti jäähtynyttä Kissan päivät -teetä. Sama tyyppi kulkee myös nimellä Inkerin siivousapu.

Menin metsään... ja suolle

2010-10-03T18:52:00.011+03:00

Kerroinkin herkutelleeni karpaloilla. Oikein kirpakoilla, mutta terveysvaikutukset tietäen niitä pystyy syömään muutamia ihan sellaisenaan. Eilen lähdin itse suolle. Siinä niitä köllötteli vieri vieressä sammalpedillä. Isoja karpaloita, jotka olivat kypsyneet tummanpunaisiksi. Ja niitä näytti riittävän silmänkantamattomiin. Näin syksyllä ei edes ötökät haittaa, sillä sen verran minussa asuu cityihmistä, etten viihdy hirvikärpästen vaikutuspiirissä. Vesi litisi kumppareiden alla ja välillä meinasi ihan upottaakin. Mutta helppohan tuollaista isoa marjaa on poimia. Hetkessä on kupponen, jos toinenkin, täynnä.

Näistä marjoista syntyy ainakin kiisseliä sekä herkullista vispipuuroa. Ja toivotaan, että talven tauditkin osaavat pysyä loitolla.

Lehtisadetta

2010-09-30T18:40:00.014+03:00

Ihana vapaa päivä. Sain lokoilla aamulla peiton alla ilman kiirettä ja hiihdellä aamupäivälle yöpaidassa. Aloitin vihreän palmikkoneuleeni uudelleen. Ensimmäisestä tuli liian pieni. Neuloin ja purin, että pääsin mieleiseen alkuun. Mutta tällaisena aamuna sekään ei haitannut. Uusi monimutkaisempi palmikko vaatii kokeilua, sillä näin aloittelijalla ei ole kokemusta millaisilla silmukoilla letti on sopusuhtainen. Mutta nyt taas sujuu. Ja toivottavasti tekeleestä tulee nyt sopivampi.

Huomenna on jo lokakuu. Tänä syksynä on nähty ihania värejä ja pitkästä aikaa olen nauttinut myös haravoinnista. Olen jo useampana päivänä koonnut monta isoa lehtikasaa. Myös Neiti I viihtyy paremmin ulkona, kun on seuraa. Kissan on täytynyt opetella valjaisiin ja juoksunaruun, ettei eksyisi naapurin puolelle. Niinpä pihapiiri käy yksinäiselle liian tylsäksi. Onneksi Inkeri saa siellä purettua ylimääräiset energiat, sillä maitohampaat ovat vaihtumassa. Tarvitaan kaikkea pureskeltavaa.

Itse olen herkutellut kirpakoilla karpaloilla.

Illan hämärtyessä

2010-09-27T18:26:00.006+03:00

Syksyn tullen teen kulutus on kasvanut huomattavasti. Vedenkeitin porpattaa jatkuvasti ja fiilistelen erilaisilla teelaaduilla. Nyt olen nautiskellut hieman marjaisemmilla makusekoituksilla ja makeuttakin pitää olla. Olen koettanut kuluttaa irtoteevalikoimaani, sillä teekannulla on helppo hauduttaa pienenpääkin murusta. Pannun oma teesiivilä helpottaa tiskausta, kun ei tarvitse lääräillä pienen teesilpun kanssa. Vuosien varrella kaappiin on kertynyt monta pussillista mustaa teetä, joten vihreää tekisi välillä mieli. Lisäksi Lontoon matkan tuliaiset ovat vielä juomatta.

Uusin neulomukseni on pitsinen huivi. Kitten Mohair -langan ihana syyssävy on kanerva, joka sopii niin mainiosti tummansinisen villakangastakkini kanssa. Ja tietenkin kaikkien niiden harmaiden vaatekappaleiden, joita vaatekaappini on pullollaan. Sain ohjeen tähän helppoon pitsimalliin työkaveriltani, joka on kärsivällisesti jaksanut opettaa minua tässä neulomusinnostuksessani. Tarkoituksena olisi tehdä taas piiiiitkä huivi, jonka saa useampaan kertaan kaulan ympäri. Lisäksi on saatava pipo ja lapaset samaan sävyyn.

Inkerikin on hullaantunut kaikista lankakeristä, joten pitää olla tarkkana minkä pöydän kulmalle neuleensa jättää. Tänäkin aamuna huivintekele löytyi sohvan takaa, sillä neiti oli tuuminut, että pehmoinen lankakerä on juuri sopiva hänen leikkeihinsä.

Polkuja ja palmikoita

2010-09-21T21:39:00.003+03:00

Olen edennyt neulomuskoulussani jo palmikkoon. Pro-luokan neulojat naureskelevat varmaan hölmöydelleni, mutta palmikon tekeminenhän on ihan helppoa. Olen aina kuvitellut, että sen tekemiseen tarvitaan vähintäänkin taikuutta. Mutta hei, sehän onnistuu minultakin! Aloitin ihan perusmallista ja todettuani, että näin yksinkertainen juju on kysymyksessä, olisin halunnut tehdä jo jotain monimutkaisempaa. Mutta malttia peliin, tämä tekele on saatava valmiiksi ensin. Lupaan esitellä sen myöhemmin kokonaisuudessaan.

Työkuviot ovat viime aikoina aiheuttaneet hieman unettomia öitä. Joskus olisi varmaan onnellisempi, jos ei olisi vaihtoehtoja. Kulkisi tyytyväisenä sitä yhtä polkua tietämättä muusta. Mutta toisaalta, onnekkaaksi kait voi itseään kutsua, kun on mistä valita. Omaa alaa liippaava työ ei tuonutkaan autuutta ja totesin, että vanhassa vara parempi. Joulukuussa jatkan taas vanhoissa kuvioissa kevääseen saakka ja sitten taas katsastellaan, mitä oikein tapahtuu.

Syksy onkin mennyt ihan kotihiirenä. Nyt päätin nostaa hieman päätäni ja odotan jo innolla torstaina alkavaa keramiikkakurssia. Jotain harrastusta on saatava, ettei aivan vaivu syksyn tuomaan väsymykseen. Haaveilin jo perinnekäsitöiden kurssista, jossa olisin saanut jatkaa koulussa aloittamaani kirjansidontaa. Mutta ilmeisesti sitä ei oltu suunniteltu työssäkäyvälle, sillä aikataulu on sula mahdottomuus. Nyt pääsen kuitenkin upottamaan käteni saveen ja saan vähän vastapainoa ainaisille tekstiilijutuille.

Räsymaton pätkä

2010-09-17T23:03:00.008+03:00

Lopulta viimeinenkin matto on saatu pois kangaspuista. Selkeästi kyllästyminen alkoi vaivaamaan, sillä en jaksanut panostaa enää värisuunnitteluun. Toisaalta kaikki suosikkikuteet oli jo käytetty. Mutta perus-sinivalkoinen-raitamatto viimeisestä pätkästä tuli. Kangaspuut on laitettu nyt kasaan ja kannettu talteen. Nyt sitten saakin taas odotella uutta kudontainnostusta, mutta näistä räsymatoista on iloa moneksi vuodeksi.